Suomen perhepolitiikka on ollut pirstaleista ja lyhytjänteistä, mikä lisää osaltaan lasten ja perheiden eriarvoistumista. Lapsiperheiden pitää voida luottaa lapsi- ja perhepalvelujen ja -etuuksien olemassaoloon koko lasten lapsuus- ja nuoruusajan. Julkisen sektorin toimien tulee olla johdonmukaisia ja lapsi- ja perhelähtöisiä. Suomen tulee noudattaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, ja hyödyntää palveluissa uusimpia tutkimuksia.
Kansallinen ylihallituskautinen lapsistrategia
Hallituksen tulee luoda kansallinen lapsistrategia. Yli 100 tutkijan kirjoittamat Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 sekä Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille -julkaisut ovat hyvä ja perusteltu lähtökohta työskentelylle. Kirjoittajat ehdottavat strategian toteuttamisajaksi 21 vuotta eli 5 hallituskautta.
Julkaisuissa on seitsemän tavoitetta lapsi- ja perhemyönteiseen visioon:
- Jokaisen lapsen elämässä on läheisiä ja turvallisia aikuisia
- Jokainen lapsi ja vanhempi on osa yhteisöjä ja tuntee kuuluvansa niihin ja voi vaikuttaa niihin
- Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy ja koetaan myönteisenä
- Lasten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee
- Jokaisella lapsella on oma jatkuvan kasvun ja oppimisen polku, joka huomioi yksilölliset erot
- Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsilukumäärään
- Lapsiperheiden köyhyys vähenee
Liiton mukaan lapsiköyhyys on kuitenkin tarpeen puolittaa jo alkavan hallituskauden aikana ja poistaa kkokonaan vuoteen 2027 mennessä, jotta säästyttäisiin köyhyyden aiheuttamilta kansantaloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksilta. Liiton mukaan myös tavoitteiden pitää olla konkreettisia ja niiden tulee olla mitattavia.
Liittokokous pidettiin 18.5. Helsingissä.
Lisätietoja: Susanna Kavonius 050 350 9967, toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo 040 3515355