Rentoutuminen on ensiarvoisen tärkeää yhden vanhemman perheen vanhemman jaksamisen kannalta. Rentoutumisesta vanhempi saa voimaa viedä perheen arkea eteenpäin. Huolehtiessaan omasta rentoutumisesta vanhempi ajattelee lapsiaan, sillä rentoutunut vanhempi on koko perheyksikön parhaaksi.

Yhden vanhemman perheissä vanhemman, oli se sitten isä tai äiti, rentoutuminen ei olekaan ihan yksinkertainen juttu. Fyysiset puitteet, suklaa, kenties lasi viiniä ja rauhoittava maisema….. se on toki helpohko järjestää. Silloin tällöin saa lapsetkin hoitoon, jolloin jää aikaa itselle. Mutta se ei riitä. Mukaan tarvitaan myös ns. henkinen puoli.

Vastuu lapsista 24/7, arjen pyörittäminen, ilot ja surut, pienet ja suuret päätökset, kenties huoli omasta terveydestä ja sitä myötä huoli lasten tulevaisuudesta – vastuu kaikesta yksin – miten sen saisi hetkeksi ”off”-asentoon. Rentoutuminen onkin mielestäni ennen kaikkea mielen asia, vasta sitten tulee muut elementit jotka auttavat rentoutumaan.

Jokaisen yhden vanhemman perheen vanhemman soisikin omistavan ystävän ns. luottohenkilön, joka ymmärtää. Hän voi olla mahdollisesti samankaltaisessa tilanteessa itsekin oleva tai saman aiemmin kokenut ihminen, vertainen. Tässä voikin piillä monen vanhemman tuki ja turva. Vastuusta on hyvä saada keskustella ja pohtia asioita jonkun toisen kanssa, sellaisen ihmisen kanssa joka todella ymmärtää tilanteen. Vanhemmalla saattaa olla laaja ystäväpiiri, mutta mikäli ketään heistä ei ymmärrä yhden vanhemman perheiden vanhempaa, ei heistä siinä vaiheessa ole juurikaan apua. ­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Kolmannen sektorin toimijoilla, erilaisilla yhdistyksillä ja avoimilla vertaisryhmillä onkin suuri rooli mm. vertaistuen mahdollistajana. Vaikka yhteiskunnan muut tukikeinot olisivatkin jo käytössä, niin rentoutumiseen tarvitaan mieli mukaan ja sen mahdollistajana vertainen on keskiössä. Kun mielikin on mukana, rentoutuminen mahdollistuu.

Erilaisista yhdistyksistä ja yhden vanhemman perheiden olohuoneista löytää samanhenkisiä ihmisiä. Siellä pääsee keskustelemaan ja tutustumaan toisiin yhden vanhemman perheisiin. Myös lapset ja nuoret tutustuvat toisiin perheisiin, joissa on vain yksi vanhempi. Lapsetkin saattavat löytää elinikäisiä ystäviä ja monesti nuoret pitävät yhteyttä somen kautta ja jakavat sitä kautta tuntemuksiaan. Kannattaakin lähteä katsomaan olisiko yhden vanhemman perheiden yhdistyksillä tai olohuoneilla jotain tarjottavaa omalle perheelle.

Tarja Mäkelä

YVPL:n hallituksen jäsen

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:n puheenjohtaja