Tampereella lauantaina 7.5.2022 kokoontunut Yhden Vanhemman Perheiden Liiton liittokokous valitsi puheenjohtaja Susanna Kavoniuksen uudestaan seuraavalle kaudelle.

Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Susanna Reijonen Kuopion Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Antti Räsänen Rovaniemen Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Marjo Koivuaho Tampereen Seudun Yksin- ja yhteishuoltajat ry:sta ja Teija Tervakangas Etelä-Pohjanmaan Yhden Vanhemman Perheet ry:sta. Varajäseniksi valittiin Seija Lamminpää Meri-Lapin Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Satu Lahtinen Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:sta, Marita Marttanen Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:sta ja Johanna Siltakorpi Etelä-Pohjanmaan Yhden Vanhemman Perheet ry:sta.

Liittokokouksen julkilausuma:

Työnantaja, tarvitsetko monitaiturin?  Palkkaa yksinhuoltaja!

Yksinhuoltajan vahvuuksia ovat vahva organisaatiokyky, joustava eri tehtävien hallinta, vahva resilienssi sekä huippuunsa kehittynyt ongelman ratkaisukyky. Yksinhuoltajaäideillä on myös korkeampi motivaatio osallistua työelämään kuin parisuhteessa olevilla, jopa silloinkin, kun palkasta jää vähemmän käteen kuin sosiaaliturvasta. Tämän arvioidaan liittyvän siihen, että työelämä korvaa osittain sosiaalisia tarpeita: arvostusta, sosiaalisia suhteita ja onnistumisen kokemuksia (Hakovirta, Mia).  Ammattitaito on myös nykyihmisen kallein omaisuus pitkällä tähtäimellä.  Työllistyminen ylläpitää ammattitaitoa ja avaa mahdollisuuksia työelämässä. Erityisen motivoituneita työelämään ovat erityistarpeisten lasten yhden vanhemman perheiden vanhemmat.

Yksinhuoltajien toiveet työnantajalle

 Jos alalla on krooninen työntekijäpula, kuten kaupan alalla ja terveydenhuollossa, saattaisi ratkaisuna olla ympärivuorokautisen lastenhoitopalvelun perustaminen henkilökunnan lapsille työpaikan yhteyteen julkisen sektorin kanssa. Tähän voisivat osallistua alle 7-vuotiaiden lisäksi myös pienet koululaiset.

Lastenhoitopalvelujen aukioloajat eivät ole seuranneet työmarkkinoiden kehitystä 24/7 yhteiskunnaksi.  Tämä haittaa vanhempien työllistymistä ja erityisesti yhden vanhemman perheiden.  Pahin tilanne on erityistarpeisten lasten vanhemmilla.  Perheet toivovatkin työnantajilta juuri joustoja työajan suhteen. Mahdollisuus etätyöhön ja työajan liukumiin voivat olla työllistymisen kannalta ratkaisevia. Myös osa-aikatyötä toivotaan.

Yhden vanhemman perhe oli työllistynein kotitalousmuoto

Muutama vuosikymmen sitten tutkimuksen mukaan yksinhuoltajaäitien työttömyysaste lähenteli nollaa ja työllisyysaste oli 89 %.  Se oli huomattavasti korkeampi kuin parisuhteessa olevien äitien (82 %). (Hakovirta, Mia)  Suuren laman jälkeen muiden väestöryhmien työllisyys parani nopeasti nousukauden myötä, mutta ei yksinhuoltajien. Työttömyysaste on jo pitkään ollut kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna.  Tuorein luku 16,0 % (Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto).

Lisätietoja:

puheenjohtaja Susanna Kavonius, 050 3509967, susanna.kavonius@hel.fi, toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo, 040 3515355, helja.sairisalo@yvpl.fi

Lähteet:

Moilanen, Sanna Monitahoisten vaatimusten keskellä: Yksinhuoltajaäitien epätyypilliset työajat ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2019, 122 p.

Forssén, Katja – Ritakallio,Veli-Matti Yksinhuoltajaäitien moniulotteinen köyhyys Euroopassa, teoksessa Forssén, Haataja, Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009

Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45, 2006

Kröger, Teppo Hoivaköyhyys yksinhuoltajaperheessä. Kenelle lastenhoito-ongelmat kasautuvat, teoksessa Takala toim. Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin? Kela, 2004.