Liiton puheenjohtajana vuodesta 2014 alkaen toiminut Susanna Kavonius valittiin tänään Helsingissä uudelle kaksivuotiskaudelle.  Erovuoroisten tilalle liittohallitukseen valiittiin Susanna Reijonen Kuopion Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Riikka Kähkönen, Marjo Koivuaho Tampereen Yksin- ja Yhteishuoltajat ry:sta ja Satu Lahtinen Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:sta.  Varajäseniksi valittiin Johanna Siltakorpi Seinäjoen Seudun Yksinhuoltajat ry:sta, Sirja Benamar Kuopion Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Seija Lamminpää Meri-Lapin Yhden Vanhemman Perheet ry:sta ja Ari-Martti Hopiavuori Hyvä Erovanhemmuus ry:sta.

Liittokokouksen julkilausuma otti kantaa sotejärjestöjen avustusleikkauksiin:

Suomi  tarvitsee vapaata kansalaisjärjestötoimintaansa


VM:n esityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry vaatii leikkausten perumista.

Järjestöt arvioivat julkista toimintaa ja tuovat siihen arvokkaan asiakasnäkökulman. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto on 1980-luvulla työskennellyt mm. lapsen yhteishuollon mahdollistamiseksi vanhempien eron jälkeen.  Myöhemmin taisteltiin mahdollisuutta lapsen vuoroasumiseen, mikä nykyään on tutkimuksin osoitettu eniten lapsen edun mukaiseksi käytännöksi vanhempien eron jälkeen.  Liitto on ensimmäisenä esittänyt lapsen elatusapuun laskukaavan, joka pohjautui kummankin vanhemman todelliseen elatuskykyyn ja toisaalta lapsen iän mukaiseen kulutukseen.  Elatuslaskuri vähensi vanhempien elatuskiistoja sitä edeltävän ns. hihasta ravistelu -menetelmään verrattuna.

Vertaistukitoiminta ja neuvontatyö pelastavat eronneita vanhempia, lapsia ja nuoria.  Erokriisin on sanottu olevan tuskallisin ihmisen kohtaama henkinen kipu, jossa myös itsetuhoisuuden riski on kohonnut.  Kriisin eri vaiheiden ymmärtäminen, vertaisten esimerkki selviytymisestä ja kokemus siitä, ettei ole ainoa tässä tilanteessa oleva, antavat voimaa kohdata eroon liittyvä tunteet.  Silloin vanhempi ei enää ole tunteiden  armoilla, vaan pystyy järjestämään elämänsä uudestaan ja hänen työkykynsä säilyy .  Vanhemman voimaantumisesta hyötyvät eniten lapset.  Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry järjestää vuosittain strukturoituja eroryhmiä, Vanhemman eron ABC-iltoja ja -chatteja ja vanhempien, lasten ja nuorten tukemiseen liittyviä ryhmiä noin 300, joihin osallistuu 3000 henkilöä.

Vapaa kansalaistoiminta on oleellinen osa demokratiaa, mikä konkretisoituu etenkin silloin, jos sitä ei ole. Hyvin monissa maapallon maissa kansalaistoimintaa on rajattu tai tukahdutettu.  Suomi on kuulunut niihin 22 maahan, joissa demokratia toimii EIU:n Demokratiaindeksin mukaan täydesti.  Pitäkäämme kiinni myös vapaasta kansalaistoiminnasta.

Lisätietoja: puheenjohtaja Susanna Kavonius 050 350 9967 ja toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo 040 3515355