Säännöt

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n säännöt 17.5.2014

1 § Nimi, kotipaikka ja kielet

Yhdistyksen nimi on Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Förbundet för Ensamstående Föräldrar rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista nimeä The Finnish Federation of Single Parent Organisations ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki, toimialue koko maa ja sen kielenä on suomi.

2 § Tarkoitus

Liitto on lastensuojelujärjestö, jonka tarkoituksena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Päämääränä on se, että yhden vanhemman perheiden lapset voisivat elää taloudellisesti turvatuissa oloissa tyydyttävää, monipuolista elämää joutumatta kohtaamaan syyllistämistä, epätasa-arvoa tai loukkaavaa kohtelua.  Erityisesti liitto pyrkii estämään yhden vanhemman perheiden syrjäytymistä tukemalla näiden verkostoja. Liitto pyrkii myös vahvistamaan vanhempien uskoa kykyihinsä toimia vanhempina ja kasvattajina.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitolla on seuraavia toimintamuotoja:

  1. Edunvalvonta ja asennemuokkaus

Liitto seuraa yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien aseman kehitystä, tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja, järjestää neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia, kokouksia, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia, osallistuu perhepoliittisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja toimii yhteistyössä toimintansa kannalta tärkeiden koti- ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa.

  1. Tutkimustoiminta

Liitto seuraa perhetutkimusta, erityisesti yhden vanhemman perheitä koskevaa, kerää tutkimustuloksia ja tiedottaa niistä, laatii tutkimusaloitteita ja tuottaa omaa tutkimusta edunvalvontansa tueksi.

  1. Tiedotus ja julkaisutoiminta

Liitto harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää julkaisutoimintaa, tiedottaa liiton toiminnasta ja kannanotoista joukkoviestimille, viranomaisille ja yleisölle sekä tiedottaa tilaisuuksista, tapahtumista sekä muusta toiminnasta liiton piirissä sekä jäsenistöä muuten kiinnostavista asioista.

  1. Vanhempien ja lasten tukitoiminta

Liitto harjoittaa erovanhempien ja yksin lastaan kasvattavien tukitoimintaa, kuten vertaistukihenkilöiden koulutusta ja välitystä, maksutonta juridista neuvontaa, sovittelu-, virkistys- ja retkitoimintaa, välittää ja tekee tunnetuksi sosiaalisia lomia.

  1. Keskusjärjestönä toimiminen

Liitto toimii yksinhuoltaja- ja yhteishuoltajaperheiden tuki- ja etujärjestötoimintaa harjoittavien rekisteröityjen yhdistysten oikeuskelpoisten yhteisöjen ja säätiöiden ja laitosten keskusjärjestönä.

  1. Muu liiton tarkoitusta edistävä toiminta

Liitto ryhtyy tarvittaessa muihin vastaaviin liiton tarkoitusta edistäviin toimiin.

4 § Toiminnan tukeminen

Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia ja harjoittaa kioskikauppaa, majoitus- tai ravitsemusliikettä. Liitto voi myös kartuttaa varojaan maksullisista juhla-, huvi- yms. tilaisuuksista sekä julkaisuista saamillaan tuloilla. Liitto voi omistaa sekä toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, irtainta omaisuutta ja perustaa säätiöitä.

5 § Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

Liitto voi liittyä jäseneksi sellaisiin puoluepoliittisesti sitoutumattomiin järjestöihin, joihin kuuluminen edistää liiton tarkoituksen toteutumista.

6 §  Jäsenyys

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Suomessa yhden vanhemman perheiden tuki- tai etujärjestötoimintaa harjoittava rekisteröity yhdistys, oikeuskelpoinen yhteisö tai rekisteröity säätiö, jonka liittohallitus hyväksyy jäseneksi.

Jäsenhakemus on tehtävä liittohallitukselle kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt, jäsenluettelo ja yhdistyksen toimintasuunnitelma.

Liitto voi hyväksyä kannattajajäsenekseen yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai rekisteröidyn säätiön, joka haluaa tukea liiton toimintaa osallistumatta liiton päätöksentekoon ja maksamalla vähintään vuosittain liittokokouksessa vahvistettavan kannattajajäsenmaksun.

7 § Jäsenten velvollisuudet

Kaikkien liiton jäsenten on noudatettava liiton sääntöjä ja maksettava jäsenmaksunsa.

Jäsenyhdistysten on lähetettävä kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä liitolle selvitys edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenmäärästä, edellisen vuoden toimintakertomus ja kuluvan  vuoden toimintasuunnitelma sekä ilmoitettava viipymättä yhdistyksen jäsenkuntaa, sääntöjä ja hallintoa koskevat muutokset.

Yhdistysten on lisäksi avustettava liittoa sen toiminnalle tarpeellisten selvitysten laatimisessa ja varattava liiton edustajille mahdollisuus osallistua sellaisiin kokouksiin, joissa käsitellään liiton toiminnan kannalta tärkeitä asioita.

8 § Jäsenmaksu

Varsinainen liittokokous päättää varsinaisten jäsenten jäsenmaksujen suuruuden.  Jäsenmaksu maksetaan yhdistysten jäsenmäärien perusteella.  Varsinainen liittokokous vahvistaa myös varsinaisena jäsenenä olevan oikeuskelpoisen yhteisön ja säätiön jäsenmaksun suuruuden sekä vähimmäiskannattajajäsenmaksun suuruuden.  Jos ei maksa jäsenmaksua huhtikuun loppuun mennessä, äänioikeus liittokokouksessa voidaan evätä.

Kaikilta jäsenmaksunsa laiminlyöneiltä jäseniltä voidaan pidättää jäsenetuihin mahdollisesti kuuluvat julkaisut kunnes ne ovat suorittaneet erääntyneet jäsenmaksunsa.

9 § Jäsenen eroaminen tai erottaminen

Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava päätöksestä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jos jäsen menettelee liiton tarkoitusperien vastaisesti, rikkoo näitä sääntöjä tai jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan, voi liittohallitus erottaa jäsenen liitosta. Erotettu jäsen voi saattaa erottamispäätöksen liittokokouksen käsiteltäväksi jättämällä valituskirjelmän kirjallisesti liittohallitukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon erottamispäätöksestä.

Liitosta eronnut tai erotettu tai jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun myös siltä kalenterivuodelta, jonka aikana jäsenyys päättyy. Eronnut, eronneeksi katsottu tai erotettu jäsen ei ole oikeutettu osuuteen liiton varoista.

10 § Liittohallitus

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kahdeksan (8) varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan varsinaisessa liittokokouksessa. Vain liiton jäsenyhdistys voi asettaa ehdokkaita.  Vuosittain ne neljä hallituksen varsinaista jäsentä ja neljä henkilökohtaista varajäsentä, joiden toimikausi tulee kestäneeksi kaksi vuotta, ovat erovuorossa. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on niin ikään kaksi vuotta ja he ovat erovuorossa vuorovuosin. Hallituksen erovuoroisten jäsenten toimikausi päättyy siinä varsinaisessa liittokokouksessa, jossa heidän tilalleen valitaan uudet jäsenet.

Vaalikelpoinen liittohallituksen jäseneksi on henkilö, joka on liittoon kuuluvan yhdistyksen jäsen tai joka on yhteisön tai säätiön piiristä valittu.

Jos liittohallituksen jäsen eroaa liittohallituksesta tai ei enää täytä liittohallituksen jäsenelle asetettuja kelpoisuusvaatimuksia ennen toimikauden päättymistä, hänen tilalleen valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavassa liittokokouksessa.

11 § Liittohallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään viisi liittohallituksen jäsentä sitä vaatii. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi liittohallituksen jäsentä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

Liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, mutta äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota liittohallituksen kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet, mutta äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa.

12 § Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on
1) edustaa liittoa ja hoitaa sen asioita liittokokouksen antamien ohjeiden mukaisesti,
2) huolehtia liiton ja sen jäsenten yhteisistä eduista,
3) kutsua koolle liittokokoukset,
4) valmistella liittokokouksissa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön liittokokousten päätökset,
5) päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä,
6) palkata ja erottaa liiton toiminnanjohtaja ja muut liitolle tarvittavat toimihenkilöt ja vahvistaa heidän työsopimuksensa,
7) tarvittaessa valita keskuudestaan työvaliokunta sekä asettaa muitakin toimielimiä,
8) pitää jäsenluetteloa,
9) päättää jäsenten hyväksymisestä, erottamisesta lain ja näiden sääntöjen mukaisesti.

Puheenjohtajan ja hänen estyessään varapuheenjohtajan tehtävänä on
1) kutsua koolle liittohallitus ja johtaa puhetta sen kokouksissa
2) edustaa liittoa liittohallituksen kokousten välisinä aikoina
3) toimia toiminnanjohtajan esimiehenä

13 § Tilit

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

14 § Liittokokous

Liiton ylimpänä päättävänä elimenä toimii liittokokous.

Varsinainen liittokokous pidetään vuosittain liittohallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun viimeistä päivää. Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä tai yhdistys tai yhdistykset, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä ylittää kolmanneksen liiton jäsenten koko henkilömäärästä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.  Kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö sen pitämisestä on esitetty liittohallitukselle.

Jäsenyhdistyksen edustajamäärä liittokokouksessa lasketaan siitä jäsenyhdistyksen jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten lukumäärästä edellisen vuoden viimeisenä päivänä, jota vastaavan jäsenmaksun jäsenyhdistys on maksanut liitolle kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yksi edustaja, jos sen jäsenten määrä edellisen vuoden viimeisenä päivänä on alle 21. Mikäli jäsenten määrä on 21 tai yli, edustajamäärät ovat:

Jäsenten määrä                                                           Edustajia

1-20                                                                                 1

21-50                                                                               2

51-90                                                                               3

91-150                                                                             4

151-200                                                                            5

201-250                                                                            6

251-300                                                                            7

301-350                                                                            8

351-450                                                                            9

451-                                                                                 10

jäsenenmäärän ollessa vähintään 451 jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa 10 edustajaa.

Kullakin edustajalla on liittokokouksessa käytettävissään yksi ääni mutta yhdistykset voivat valtuuttaa edustajansa käyttämään poissaolevien edustajiensa äänet. Yhdistykset valtuuttavat valitsemansa edustajan liittokokoukseen liittohallituksen vahvistamalla valtakirjalla.

Varsinaisena jäsenenä oleva yhteisö ja säätiö on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden äänioikeutetun edustajan. Liitto korvaa jäsenyhdistyksen yhden edustajan sekä hänen mukanaan seuraavien lasten matkakulut liittokokoukseen.

Liittohallituksen jäsenet ja liittohallituksen työskentelyyn osallistuneet henkilökohtaiset varajäsenet eivät voi olla liittokokousedustajia. Liittohallituksen jäsenillä ja varajäsenillä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.  Kannattajajäsenellä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus.

15 § Liittokokousten koollekutsuminen

Liittokokous kutsutaan koolle liittohallituksen toimesta vähintään 30 päivää ennen kokousta liiton jäsenille lähetettävällä kirjallisella ilmoituksella. Kokous on päätösvaltainen, jos se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu.

16 § Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa,
2) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3) esitetään liiton edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus edellisen vuoden tilien ja hallinnon tarkastamisesta,
4) päätetään edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
5) valitaan liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja erovuoroisten tilalle
6) valitaan liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle,
7) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja 1-2 varatilintarkastajaa liiton alkaneen vuoden tilejä ja hallintoa tarkastamaan,
8) päätetään toimintasuunnitelman hyväksymisestä,
9) päätetään talousarvion hyväksymisestä sekä siihen liittyen varsinaisten jäsenten  jäsenmaksujen sekä vähimmäiskannattajajäsenmaksun suuruuden vahvistamisesta,
10) käsitellään muut liittohallituksen esittämät asiat, sekä
11) käsitellään asiat, jotka liiton jäsen on kirjallisesti vähintään 30 päivää ennen liittokokousta liittohallitukselle esittänyt liittokokouksessa käsiteltäväksi.

17 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, liiton toiminnanjohtaja ja liittohallituksen erikseen määräämä toimihenkilö, aina kaksi yhdessä. Liittohallitus voi määrätä yhden tai useamman liittohallituksen jäsenen tai liiton toimihenkilön kirjoittamaan liiton nimen yksin.

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain liittokokouksen päätöksellä. Muutokset voidaan hyväksyä vain, mikäli kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä niitä kannattaa.

19 § Liiton purkaminen

Liitto voidaan purkaa siten, että siitä päätetään kahdessa liittokokouksessa, joiden välillä kuluu vähintään kaksi viikkoa. Viimeksi pidettävässä liittokokouksessa tulee purkamista
tarkoittavaa ehdotusta kannattaa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) annetuista äänistä.

Varat, jotka liitolla on sitä purettaessa, on käytettävä purkautumisesta päättäneestä jälkimmäisessä liittokokouksessa päätettävällä tavalla yhden vanhemman perheiden lasten hyvinvointia edistäviin tarkoituksiin.

20 § Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät