Hallitus on istunut nyt vajaat puoli vuotta. Ehdotuksia siitä, tästä ja tuosta on tullut: ainoa, mitä tähän mennessä on saatu aikaiseksi, on paha mieli. Monet hallituksen ajamista asioista kurjistavat lapsiperheitä ja erityisesti yhden vanhemman perheitä. Suomalainen köyhyys on tutkimusten mukaan pitkittynyt ja syventynyt 90- luvulta lähtien. Noihin aikoihin yksinhuoltajat olivat muita äitejä useammin töissä ja he pärjäsivät muuhun lapsiperheväestöön nähden kohtuullisesti. Tänä päivänä tilanne on toisin, vaikka työllistyminen olisi paras tapa nostaa yksinhuoltajaperheet pois köyhyydestä. Siihen ei kuitenkaan haluta panostaa ja esimerkiksi päivähoito-oikeuden rajoittaminen hankaloittaa työn löytymistä entisestään.
Tänä päivänä yksinhuoltajilla menee huomattavasti muuta lapsiperheväestöä huonommin eikä kahden vanhemman lapsiperheilläkään mene hyvin. Professori Mia Hakovirran mukaan (Turun yliopisto) joka kymmenes suomalaislapsi elää köyhyydessä. Köyhyyteen liittyy monia ennakkoluuloja kuten laiskuus, saamattomuus ja passiivisuus. Köyhyys nähdään köyhien omana vikana, vähän samaan tapaan kuin masennus sairastuneen omana laiskuutena. ”Niskasta kiinni ja lenkille”, ”kyllä tekevälle töitä löytyy” ja muuta yhtä kannustavaa tekstiä tulee helposti läheisiltäkin ihmisiltä.
Tämä aiheuttaa sitten sen, että ihmiset eivät halua hakea apua. THL:n tutkimuksen mukaan liki 100 000 suomalaista ei hae toimeentulotukea, vaikka olisi siihen oikeutettu. Toki osalla syynä on se, ettei tukea osata hakea. Kuitenkin toimeentulotuella voidaan ehkäistä huomattavasti isommat kustannukset. Muutama satanen toimeentulotukea voi ehkäistä pikavippikierteen tai estää häädön.
Avioero on helposti sellainen tilanne, missä talous ja jaksaminen molemmat romahtavat. Ei osata tai yksinkertaisesti jakseta laskettaa oikeuksia asumistukeen tai pienempään päivähoitomaksuun.Ei tiedetä, että kunnallisista maksuista, kuten päivähoito- tai iltapäiväkerhomaksusta, voi hakea tilapäistäkin vapautusta toiminnasta vastaavalta lautakunnalta. Syyn ei tarvitse olla virallinen pienituloisuus, vaan esimerkiksi avioeron kerrannaisvaikutukset, kuten muutto ja perustarvikkeiden hankinta, voivat riittää perusteluksi parin kuukauden vapautuksesta
Lautakunta tai muu kunnan päättävä elin voi myös antaa anteeksi rästissä olevat päivähoitomaksut, varsinkin, jos ne johtuvat siitä, ettei ole ajoissa, syystä tai toisesta, haettu pienempää maksua.Istuessani kotikuntani sivistyslautakunnassa, liki joka kokouksessa oli näitä hakemuksia käsittelyssä. Ikävä kyllä, useimmiten vasta sitten, kun niitä oli jo useamman kuukauden tai jopa vuosien ajalta perinnässä. Hakemuksen oli usein kirjoittanut henkilön sosiaalityöntekijä eli ihmiset eivät tosiaan tienneet, että olisivat voineet huomattavasti aiemmin itse helpottaa edes noilta osin arkeaan.
Liiton työntekijöiltä, niin aluekoordinaattoreilta kuin toiminnanjohtajaltakin, saa apua ja tukea näihinkin asioihin. Jos tuntuu, että talous kaatuu päälle eikä itse enää tiedä, mistä lähtisi liikkeelle, kannattaa ottaa heihin yhteyttä. He osaavat täyttää lomakkeet ja neuvoa, mistä tukea kannattaa lähteä lisäksi kyselemään.
Susanna Kavonius
YVPL:n puheenjohtaja