Mitä liitto on saanut aikaan?

Liitto on parantanut lapsen elatusjärjestelmää

Liiton tärkein tehtävä on puolustaa yhden vanhemman perheiden lasten oikeuksia.  Liitto vaati lapsen elatusapujärjestelmän uudistamista ja osallistui jo 1970-luvulla sen uudistustyöhön.  Liitto esti elatustuen leikkaukset 1990-luvun lamavuosina.  Ulosottolain uudistuksen yhteydessä säädettiin liiton ajama elatusavun viivästyskorko. Uuden elatustukilain sanamuotoa tarkennettiin, niin ettei isyyden selvittämisen kieltämisen enää virheellisesti tulkittu poistavan lapsen elatustukioikeutta.

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2007 Lapsen elatusavun suuruuden arviointikriteeristön.  Tämän laskurin ensimmäiset luonnokset oli laadittu Yhden Vanhemman Perheiden Liitossa 2000-luvun alussa. Liitto esitti myös lukuisia vetoomuksia oikeusministeriölle sekä antoi lausuntoja laskuriluonnoksista.

Yhden vanhemman perheiden työllisyysasteen parantaminen hoivapalveluja parantamalla

Yhden vanhemman perheissä on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistyä. Hallitus teki budjettiriihessä syksyllä 2020 päätöksen alentaa varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla.  Ministeriön arvion mukaan maksujen alennukset lisäävät työllisyyttä noin 3000 henkilöllä. Liitto on eri yhteyksissä esittänyt näitä vaatimuksia.Yksinhuoltajien työttömyysaste on ollut kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön.  Uusin luku on 13,1 %.

 

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry sai seuraavat teemat Rinteen hallitusohjelmaan 2019-2023:

 Lapsiperhestrategialla kohti lapsi- ja perhemyönteistä ja yhdenvertaista Suomea  Alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen, lapsiperheköyhyys ja ylisukupolvinen syrjäytyminen haastavat yhteiskuntaamme. Haasteisiin vastaamiseksi käynnistetään parlamentaarinen komiteavalmistelu kansallisen, YK:n lapsenoikeuksien sopimukseen perustuvan lapsistrategian luomiseksi. Se luo hallituskaudet ylittävät ja eri hallinnonalat yhdistavan lapsi- ja perhemyönteisen Suomen vision. 

Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen  Hallitus parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa. Hallitus seuraa lapsiperheiden toimeentuloedellytysten kehitystä ja toimii johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi hallituskauden aikana ja tekee lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentaminen on keskeinen tavoite, joka ohjaa kaikkea  hallituksen päätöksentekoa. Hallitus arvioi jokaisen budjettiriihen  yhteydessä mahdollisuuksia menokehyksen puitteissa tehdä uusia panostuksia köyhyyden  ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hallitus korottaa perusturvaa.  Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu.

Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan.
Hallitus parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa. Hallitus seuraa lapsiperheiden toimeentuloedellytysten kehitystä ja toimii johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi hallituskauden aikana ja tekee lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätoksenteossa.

Parannetaan vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan siten, etta lapsilisän korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Elatustukea nostetaan ja opintorahan huoltajakorotusta korotetaan.

Oppivelvollisuusikä nousee 18 ikävuoteen.  Keskiasteen koulutus muuttuu maksuttomaksi oppivelvollisuusiän nostolla 18-ikävuoteen. Turvataan jokaisen nuoren oikeus  suorittaa perusopetus loppuun.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan kokopäiväiseksi  Toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7). Turvataan varhaiskasvatuksen ammattilaisten saatavuus koko maassa. Tehdään varhaiskasvatuksen laatukriteerit.

Toteutetaan toimenpideohjelma varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Osana toimenpideohjelmaa laajennetaan 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua, pilotoidaan kaksivuotista esikoulua, luodaan neuvolasta väylä varhaiskasvatukseen seka kehitetääan kolmiportaisen tuen mallia varhaiskasvatukseen. Luodaan ohjelman ympärille tutkimushanke, jossa seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tuloksia.

Vahvistetaan lapsistrategian mukaisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen tukipalveluja, kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua ja perheneuvontaa, töollisyyspalveluita seka laadukkaita  oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita.

Jokaiselle lapselle harrastus  Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Luodaan Islannin mallista suomalainen toteutus. Vahvistetaan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja sen laatua, kerhotoimintaa seka yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. Säädetään sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin. Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa lisäämällä resursseja samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen.

Perhevapaat  Toteutetaan yhdessa työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena on, etta perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissa tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelamässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevat. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisatään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheita ja  huomioi yrittäjyyden eri muodot.

Uudistus tulee toteuttaa niin, etta äideillä ja isillä on yhta paljon kiintiöityjä kuukausia.  Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisaksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyista äitien osuutta vastaavasti.

Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Selvitetään mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle.

Työaikajoustot Selvitetään mahdollisuudet lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia  osa-aikatyöhön.

Jatketaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Levitetään perhekeskustoimintamallia ja kehitetään neuvoloita. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolapalveluita parantamalla. Vahvistetaan sosiaalihuoltolain  mukaisia perheiden ennaltaehkaiseviä palveluita ja helpotetaan perheiden kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksia.

Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa.

Nuorten työllisyyden tukeminenTaataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta. Vahvistetaan Ohjaamo-palveluita sekä nuorten työpajatoimintaa. Lisätään oppisopimusopiskelun kayttöä ensimmäisen työpaikan saamiseksi seka uudelleenkouluttautumisen ja aikuiskoulutuksen väylänä.

 

Liitto sai asiantuntija-avustajan käytön laajentamisen huoltokiistojen tuomioistuinkäsittelyihin sekä päätöksen teossa on huomioitava lapsen oikeus väkivallattomaan kasvatukseen Lapsen huolto- ja tapaamislakiesitykseen 2017

Liitto sai lakiesitykseen maininnan, että tuomioistuimet voivat käyttää lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijaa myös lapsen huollon ja tapaamisasian tuomioistuinkäsittelyssä tuomioistuinsovittelun ohella.  Asiantuntija-avustajan käyttö on vanhemmille maksutonta.  Valitettavasti käyttö rajoittuu vain lapsen kuulemiseen, kun liitto ajoi mahdollisuutta kaikkiin lapsen huolto- ja tapaamiskiistojen tuomioistuinkäsittelyihin.

Liitto käynnisti lain 10 §:n uudistamisen siten, että päätöstä tehdessään käräjätuomarin tulee huomioida paitsi lapsen oikeus tavata toista vanhempaansa myös se, ettei lapsi tule pahoinpidellyksi eikä joudu näkemään toisen vanhempansa pahoinpitelyä. Oikeusministeriö työryhmä kirjoitti lakiesityksen pykälän vielä tätä huomattavasti laajemmaksi eli käräjätuomarin tulee huomioida koko §1 toteutuminen. Siinä määritellään lasten hoitaminen huomattavasti nykyistä lakia yksityiskohtaisemmin.  Vanhemmat eivät saa itse käyttää väkivaltaa lasta kasvatatessaan ja lisäksi heidän on varmistettava, ettei kukaan muukaan pahoinpitele lasta.

Eduskunta antoi lausuman, jonka mukaan olosuhdeselvitysten tekijöiden pätevyysvaatimukset pitää tarkistaa.  Liiton mukaan etenkin huoltokiistakierteiden selvityksen tekijän pitäisi olla koulutukseltaan lapsen kasvun ja kehityksen aisantuntija, joka on psykologi. Lisäksi Psykologilaki kieltää eimsekriksi lapsen kasvun ja kehtiyksen testaamisen muilta kuin laillistetuilta psykologeilta.  Pitkäaikaisessa huoltokiista kierteessä usein kummatkin vasnhemmat arvioivt toisen estävän lapsen kasvua ja kehtiystä.

Liitto sai eron ensiapupisteet sekä järjestöjen vertaisryhmät Lapsi- ja perhepalvelujen uudistusohjelman eropalvelujen kehittämisohjelmaan vuonna 2016

Liitto oli edustettuna hallituksen kärkihankkeen valtakunnallisen Eropalvelujen kehittämistyöryhmässä, sekä toimeenpanevissa työryhmissä Pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Seinäjoella.  Liitto ajoi eron ensiapupisteiden järjestämistä tulevien maakuntien perhekeskuksiin. Liiton mukaan eron ensiapupisteiden tulee olla tunnettuja niin vanhempien kuin ammattilaisten keskuudessa, jotta vanhemmat löytävät ammattilaisten ohjattavaksi jo mahdollisimman varhain.  Nykyisen palvelut ovat pirstaloituneina, eivätkä vanhemmat löydä niihin. Liitto pitää myös tärkeänä, että lakimiehet (esimerkiksi kuntien oikeusavustajat) sekä perheneuvojat ohjaavat yhdessä vanhempia. Mukana tulisi olla myös esimerkiksi järjestöjen kouluttama kokemusasiantuntija.  Hänen selviytymistarinansa on toivon antaja ja lisäksi hän toimii tulkkina vanhemman ja ammattilaisten välillä. Ensiapupisteet saatiin mukaan valtakunnallisen ohjelmaan, tosin ilman mainintaa ammattilaisten yhtäaikaisesta työskentelystä. Poikkihallinnollisen työskentelyn edistäminen on kuitenkin koko hankkeen yksi perustavoitteista.

Liiton mukaan tärkeä osa eropalvelujen uudistusta on myös se, että eropalvelujen ammattilaiset ohjaavat eronneita vanhempia ja lapsia alueen järjestöjen ja seurakuntien vertaistukiryhmiin sitten kun viralliset asiat, kuten lasta koskevat sopimukset, ovat valmistuneet. Tämä saatiin myös valtakunnalliseen ohjelmaan.

Ensi- ja turvakotien liitto ry on yhdessä eroasiantuntijoiden kanssa luonut apuaeroon.fi -sivuston, jossa kaikki julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin eropalvelut on koottu paikkakunnittain.  Liitto on mukana eroasiantuntijatoiminnassa ja päivittänyt apuaeroon.fi -sivustolle omat palvelunsa.

YVPL:n saamat kirjaukset hallitusohjelmaan 2015-2019

1) Kohdennetaan määrärahoja lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. 

2) Vahvistetaan eropalveluita. 

3) Tehdään lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädännön uudistus.

 

 

Lapsiperheiden kotipalvelu subjektiiviseksi oikeudeksi 1.1.2015

YVPL on tuonut esiin jo 1990-luvun lopulta alkaen, ettei SHL mukaista lapsiperheiden kotipalvelua ole käytännössä ollut saatavilla.  Vielä 1990-luvun alussa vajaa 10 % perheistä sai kotiapua ja 2010-luvulla enää 1,5 %. Tilanne on haitannut etenkin yhden vanhemman perheitä. Asia saatiin esiin SOSTE:n EAPN-Finin Lapsen köyhyys -työryhmässä, liitto nosti esille lapsiperheiden kotipalvelun palauttamisen tarpeen.  Liitto sai kummankin asian taakse muita lastensuojelujärjestöjä, yhden poliittisen puoleen kuntavaaliteemaksi vuosina 2008 ja 2012, Lapsi- ja nuorisopoliittisen kehitysohjelma Lanuken ja vuonna 2011-2015 hallitusohjelmaan kirjaukset.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvitti yksittäisen perheen kantelun perusteella avun saatavuutta 2010.  Etelä-Suomen kunnista 55 % joutui tehotarkkailuun. YVPL järjesti aiheesta seminaarin vuonna 2012.   Liiton aloitteesta lapsiperheiden kotipalvelu saatiin myös Kuluttajaparlamentin aiheeksi vuonna 2013.  Tuolloin noin 30 kansalaisjärjestöä äänesti lapsiperheiden kotipalvelun palauttamisen puolesta.

1.1. 2015  voimaan astuneessa SHL:ssa kotipalvelu muuttui subjektiiviseksi oikeudeksi. Uuden Sosiaalihuoltolain 19 §  (säädös 1301/2014) mukaan kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella henkilöille, jotka tarvitsevat apua itsensä tai lapsensa hoitoon ja huolenpitoon.  Erityisellä perhesyyllä tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien eroa, perheenjäsenen kuolemaa tai  sairastumista tai kaksoslasten syntymää.

YVPL nosti myös valiokuntakeskusteluun hallituksen esityksessä olleen kohdan, jonka mukaan itse aiheutettu uupumus ei olisi palvelun saannin peruste. Liiton toiminnanjohtajaa haasteltiin aiheesta Helsingin Uutisiin.  Uutisen lööppi aiheutti massiivisen palautevyöryn sosiaali- ja terveysministeriöön ja eduskunnan valiokunnan jäsenille.
SHL:n lopullinen lakipykälä:
19 §  Kotipalvelu
Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.

Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden vuoksi.

 

 

1.1.2015 voimaan astunut Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän perhesuhteiden perusteella

YVPL esitti lausunnossaan, että Yhdenvertaisuuslaki kieltäisi syrjinnän perhemuodon perusteella.  Yhden vanhemman perheet  ovat joutuneet kohtamaan tällaista syrjintää  kautta aikojen.

Uuteen lakiin on nyt otettu syrjimiskielto perhesuhteiden perusteella.Perhesuhteilla tarkoitetaan juuri perhestatusta eli sitä, onko henkilö naimisissa, naimaton, rekisteröidyssä parisuhteessa, avoliitossa, eronnut vai leski.  Muita Laissa tarkoitettuja kiellettyjä syrjintäperusteita ovat:  ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet ja terveydentila

 

Lastensuojelun valtionosuuskertoimen muuttaminen ennaltaehkäiseviä toimia huomioivammaksi

YVPL luovutti vetoomuksen selvitysmies Arno Miettiselle joulukuussa 2012 lastensuojelun valtionavun muuttamiseksi ennaltaehkäiseviä toimia suosivaksi. Kerroin oli huomioinut vain kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän vuoden viimeisenä päivänä.   Vetoomus toimitettiin edelleen THL:n suunnittelijoille.  He miettivät uutta kerroinmallia, joka perustuisi lastensuojelusuunnitelmissa kirjattuihin ennaltaehkäiseviin toimiin, joita lapsen sosiaalityöntekijä arvioi lapsen ja perheen tarvitsevan.

Alkuperäinen pelkästään sijoituksiin perustuva kerroin poistettiin.  Uusi perustuu kunnan ikärakenteeseen.

Lapsen etu tuomioistuinkäytäntöihin

Liitto on vaatinut myös lapsen asioiden tuomioistuinkäsittelyn muuttamista lapsiystävällisemmäksi, mm. lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijan saamista käräjätuomarin työpariksi.  Vetoomusten ja lausuntojen lisäksi liitto on järjestänyt aiheesta seminaareja sekä antanut lausuntoja medialle.  Asia lähti etenemään vuonna 2010 kun oikeusministeri Tuija Brax käynnisti Lapsiystävällisen tuomioistuinkokeilua valmistelevan työryhmän, jossa myös liitto oli edustettuna.  Kokeilu käynnistyi vuoden 2011 alussa.  Jo samana vuonna havaittiin uuden menettelyn myönteiset vaikutukset. Tuomioistuinpäätösten ja sosiaalitoimen olosuhdeselvitysten tarve väheni huomattavasti, koska vanhemmat sitoutuivat lain ja perheneuvonnan asiantuntijoiden yhteistoimin tuottamiin tuomioistuinsopimuksiin.

Liiton kärkiteemat näkyivät hallitusohjelmassa 2011-2015:

Hallitusohjelma lupasi ja hallitus panosti 5 miljoonaa lisäeuroa yksinhuoltajien toimeentulotukeen. Tämä oli noin 166 euroa toimeentulotukea saavaa yh-perhettä kohden. Lisäksi lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen ja kehittäminen, erosovittelun kehittäminen sekä lastensuojelun laitosvaltaisuuden purkaminen mainittiin.  Perhevapaajärjestelmää päätettiin kehittää niin, että isien kiintiöitä lisätään ja kustannusten jakoa nais- ja miesalojen kesken mietitään.

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen oli yksi hallituksen kolmesta painopistealueesta. Hallitus päätti käynnistää poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpide-ohjelman.

Työn ja perheen yhteensovittaminen  Työttömyyden vähentämiseksi päätettiin käynnistää toimia, joista yksi oli työn ja perheen yhteensovittaminen.  Lapsiperheiden kotipalvelua päätettiin lisätä ja kehittää. Päivähoito päätettiin säilyttää subjektiivisena oikeutena ja maksuttomana pienituloisille perheille. Erityisesti päätettiin huomioida yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Päätettiin lisätä aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1–2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.

Opiskelu  Hallitus päätti tarkastella perheellisten opiskelijoiden asemaa.
Lastensuojelu  Lastensuojelun laitosvaltaisuutta päätettiin lähteä purkamaan
Lapsiperheiden eropalvelut   Erosovittelua päätettiin kehittää.
Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta päätettiin kiinnittää erityistä huomiota.

Työttömyysturva ja työelämä  Päätettiin toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatukea päätettiin korottaa 100 eurolla kuukaudessa 1.1.2012 alkaen.
Työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi päätettiin etsiä keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysasteen nosto. Päätettiin vähentää edelleen toimeentuloturva-etuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa. Varmistetaan työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus. Päätettiin selvittää mahdollisuudet luopua puolison tulojen tarveharkinnasta työmarkkinatuessa.

Selvityshankkeessa tarkastelun kohteena olivat määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden vaikutukset työntekijöiden asemaan, työelämän laatuun ja työuriin, työaika-pankkijärjestelmän käytön periaatteet ja edellytykset sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien lomajaksot.

Toimeentulotuki   Toimeentulotuen perusosaa päätettiin korottaa 6 prosentilla 1.1.2012 alkaen. Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen kohdennetaan 5 milj. euroa.

Harkinnanvaraista toimeentulotukea päätettiin kehittää ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä. Toimeentulotukiohjeita päätettiin tarkentaa ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Perhesosiaalityötä päätettiin lisätä.

Asumistuki Yleistä asumistukea päätettiin parantaa. Perusomavastuu päätettiin tarkistaa alkamaan korotetun työmarkkinatuen määrästä. Omavastuita päätettiin alentaa 8 prosenttia ja hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja korottaa 50 eurolla kuukaudessa.

Sukupuolten tasa-arvo  Molemmilla sukupuolilla tulee olla yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet. Samanpalkkaisuusohjelmaa päätettiin jatkaa tavoitteena naisten ja miesten palkkaeron kaventaminen enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tarvittavien toimenpiteiden täsmentämiseksi päätettiin käynnistää kaksi laaja-alaista tutkimushanketta. Näistä ensimmäisessä selvitetään työelämän rakennemuutosten ja muuttuvien työelämätarpeiden vaikutuksia molempien sukupuolten työllisyyteen, työmarkkina-asemaan, työmarkkinoille kiinnittymiseen, urakehitykseen, työssä jatkamiseen ja hoito-vastuun jakaantumiseen. Perhevapaajärjestelmää päätettiin kehittää niin, että isien kiintiöitä lisätään ja kustannusten jakoa nais- ja miesalojen kesken mietitään.

Päätettiin kehittää keinoja ehkäistä lähisuhde- ja perheväkivaltaa eri hallinnonalojen yhteistyönä tavoitteena vähentää kärsimystä sekä väkivallasta aiheutuvia kustannuksia uhreille, työnantajille ja kunnille. Päätettiin kehittää palveluja lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille. Päätettiin jatkaa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen tähtäävän ohjelman toimeenpanoa.

 

Liitto ajoi lapsen yhteishuoltoa

Liitto vaati mahdollisuutta vanhempien eron jälkeiseen lapsen yhteishuoltoon. Se tuli mahdolliseksi vuonna 1984 voimaan astuneen Lapsenhuolto- ja tapaamislain myötä.