Suomessa on 127 000 yhden vanhemman perhettä (Perheet 2020, Tilastokeskus, 2021). Näistä eronneita on 120 000, yksin odottajia 4000 ja leskiä 3000.

1) Perheiden palvelujen suunnittelussa pitää kuulla perheitä ja lapsivaikutusten arviointi toteuttaa. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa kansallista lapsistrategiaa alueellaan.

 2) Hyvinvointialueet tarvitsevat perhekeskuksia, joissa perheiden palvelut voidaan vaivatta toteuttaa myös moniammatillisesti.
Toimiminen samoissa tiloissa lähentää organisaatioita. Esimerkiksi perheneuvola ja perheoikeudellinen yksikkö hyötyvät yhteistyöstä etenkin haastavissa eroissa. Perhekeskuksessa pitää olla myös Lapsiperheiden järjestöjen vertaistukiryhmien kokoontumispaikka.  Se voi olla esimerkiksi perhekahvila.   

3) Lapsiperheköyhyys pitää puolittaa
Yhden vanhemman perheiden pienituloisuusaste on 23 % (kahden vanhemman perheiden 7 %) (Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 2020). Yksinhuoltajien työttömyysaste on 13,1 %. (Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus 2020) eli kaksinkertainen muuhun väestöön työttömyysasteeseen verrattuna.

Perheet ovat mm. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimusten mukaan jopa motivoituneempia pääsemään työelämään kuin kahden vanhemman perheet (Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat, Väestöliiton julkaisusarja, 2006). Yksinhuoltajien työttömyys on yleistynyt vasta sosiaaliturvan ostoarvon leikkautumisen myötä.

Työttömyyden yhtenä tärkeimpänä syynä on vaikeus yhdistää työ ja lastenhoito. Tämä koskettaa erityisesti yhden vanhemman perheitä, joissa on erityistarpeinen lapsi. Liiton asiakas- ja jäsenkyselyn 2020 mukaan perhepalveluista tärkein on lapsiperheiden yleisen kotipalvelun toteutuminen sosiaalihuoltolain § 19 edellyttämällä tavalla.

Myös lapsen vuoroasuminen eron jälkeen vähentää yhden vanhemman perheen arjen kuormitusta. Viranomaissäännösten ei pidä olla esteenä perheen toivomalle lapsen vuoroasumiselle. Sitä tulee myöntää kumpaankin kotiin, jossa lapsi asuu, ei vain viralliseen asuinpaikkaan.

4) Tukea erityisille lapsille – Erityissairaanhoitoon lisää resursseja
Perheeseen syntynyt erityislapsi lisää huomattavasti vanhempien eronneisuutta (THL:n viimeisin kohorttitutkimus).  Hyvinvointialueen tulee noudattaa vammaislakia ja ryhtyä tukemaan yhdenvertaisesti diagnoosista riippumatta kaikkia erityistarpeisten lasten perheitä.

Erityislapsen omaishoitajien vapaat tulee toteuttaa. Omaishoitajan loman aikaisia lastenhoitopaikkoja pitää olla riittävästi ja hoitopaikkaan pitää voida viedä perheen terveetkin lapset, jotta hoitajan lepo toteutuu.   Kotipalvelu on toteutettava Sosiaalihuoltolain § 19 pykälän mukaisella tavalla ja mahdolliset lainrikkomukset pitää sanktioida.
Kouluavustajien työoloja on parannettava, jotta alalle hakeutuisi työvoimaa.

Lapsille pitää järjestää riittävästi myös psykiatrista, neurologista ja päihdevieroitusta ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Tuki- ja kuntoutustoimia on voitava jatkaa myös mahdollisen sijoituksen aikana. Jokaisen lastensuojelun sijoitusyksikön pitää pystyä takaamaan jokaiselle lapselle fyysinen koskemattomuus.

 5) Huoltokiistan käsittely lapsiystävälliseksi
Ainakin huoltokiistakierteissä lapsen kuulemisen tekijän pitää olla laillistettu psykologi.  Vain hänellä on lain mukaan oikeus laatia lapsen kehitysarvio.  Lapsenhuolto- ja tapaamiskiistan olosuhdeselvityksen laatimisessa lasta on kuultava kansainvälisten sopimusten mukaisesti sekä tuoda esiin mahdollinen perheen lähisuhdeväkivallan uhka.  Se tulee arvioida turva-alan ammattilaisten käyttämillä uhka-analyyseillä. Lasta hoitavan ja kuntouttavan tahon tulee arvioida erityislapsen toimintavaje olosuhdeselvitykseen.

Valvottuja tapaamispaikkoja pitää olla riittävästi ja subjektiivinen oikeus palveluun tulee toteutua käytännössä vanhemmille.  Valvotuissa ja tuetuissa tapaamispaikoissa pitää voida toteuttaa päihdetestaus.  Vanhemmat pitävät tärkeänä, että hyvinvointialue ohjaisi vanhempia tarvittaessa päihdehoitoon.  Sen avulla voidaan arvioida lapsen tapaamisten toteutumismahdollisuuksia.

Lisätietoja: Heljä Sairisalo 040 3515355