Perhekeskustoimintaa tulee jatkaa ja laajentaa
Lape-hankkeessa käynnistetyt perhekeskusten kehittämistä pitää jatkaa. Eron ensiapupisteisiin pitää olla mahdollista saapua ilman ajanvarausta, maksutta ja sieltä tulee saada perhelainsäädännöllistä sekä perheneuvonnallista ensiapua ja palveluohjausta. Paikalla tulee olla myös järjestöjen ja vertaistukipalvelujen edustaja, ja siellä voidaan myös tarvittaessa järjestää strukturoituja eroryhmiä.
Nykyään pirstaloitunut erovanhempien tuki hyötyy tästä erityisesti. Lapsiperhetyön ammattilaisten tulee jatkaa yhteistyötään. Sitä edistäisi ammattilaisten työskentely päivittäin lähellä toisiaan esimerkiksi Perhekeskus-nimisessä rakennuksessa. Paremman puutteessa perhekeskuksen pitää olla ainakin hallinnollinen yksikkö. Siellä tulee myös olla asiakkaille maksuton tai huokea lastenhoitopiste, mikä tekee siitä esteettömän mm. yhden vanhemman perheille. Malli on yksinkertainen, leimaamaton, huokea ja tehokas ja auttaa vanhempaa löytämään oikean tiedon. Eron ensiapupiste pitää järjestää jokaiseen yli 30 000 asukkaan keskukseen.
Perheoikeudelliset yksiöt tulee keskittää maakuntiin ja moniammatillista
Perheoikeudelliset yksiköt neuvovat yksityiskohtaisemmin vanhempia ja vahvistavat vanhempien riidattomia lapsenhuolto-, tapaamis- ja elatussopimuksia. Yksiköt pitää keskittää nykyistä suurempiin yksiköihin kuten sote-maakuntien keskuksiin, jotta vanhemmat kokevat anonyymiytensä säilyvän ja työntekijät eivät ole jäävejä kummallekaan osapuolelle.
Lastenvalvojan työn kehittäminen edellyttää myös riittävää asiakastapausten määrää. Jos työntekijällä on tietty asiakastyyppi vain kerran työuransa aikana, asiakas ei välttämättä saa oikeanlaista apua kokeneeltakaan työntekijältä. Isossa yksikössä työntekijät pystyvät kehittämään paremmin työtään ja jopa erikoistumaan. Työntekijöillä on myös mahdollisuus saada riittävästi tukea ja ohjausta isolla työpaikalla, jossa on mm. lainsäädännöistä ohjausta. Lastenvalvojan luokse pitää päästä määräajassa. Pisimillään jonotus on ollut 6 kk.
Lapsen huolto- ja tapaamislain täytäntöönpano tulee keskittää viiteen keskukseen: Pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu
Karkeasti voidaan sanoa, että lapsen huollon ja tapaamisen täytäntöönpanoja on Suomessa noin 300 kpl vuosittain. Näiden taustalla on noin 50 perhettä, jotka hakevat useamman kerran täytäntöönpanoa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan heillä on usein huoltokiistakierre ja perheessä on todennäköisesti päihdeongelma, lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelma ja lastensuojelun asiakkuus.
Yhden Vanhemman Perheiden Liitossa näemme näiden asiakkaiden näkökulman. He eivät yleensä koe tulleensa kuulluksi eikä asiaansa hoidetuksi viranomaisten kanssa. Sen vuoksi he nostavat huoltokanteen ja/tai täytäntöönpanon aina uudestaan. Vaikka tuomioistuinkäsittely onkin Suomessa harvinaista lapsiperheiden eroissa, niin täällä on kuitenkin erityisen paljon huoltokiistakierteitä.
Yllä olevan johdosta esitämme, että tulevassa sote-maakuntauudistuksessa lapsen huollon ja tapaamisten täytäntöönpano eli käsittely ulosottovirastossa ja siihen liittyvä täytäntöönpanosovittelu keskitettäisiin viiteen moniammatilliseen valtakunnalliseen yksikköön. Käsittelyssä pitää olla mukana käräjätuomarin, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijan, perheneuvonnan ja johtavan ulosoton haltijan työryhmä, jota täydennettäisiin päihde-, peli- yms. riippuvuuksien ja lähisuhdeväkivallan asiantuntijoilla.