YVPL:n näkemys lyhyesti:
YVPL pitää lähes kaikkia esitettyjä muutoksia kannatettavina ja lapsiperheiden palveluja parantavina. YVPL haluaa kuitenkin säilyttää äidin vastustusoikeuden ennallaan. Mikäli se ei ole mahdollista, selvittäminen voitaisiin vaatia myöhennettäväksi tarvittaessa perustellusta syystä.
On myös tarpeellista, että lapsi, joka 1.10.1981 oli alle 23-vuotias, voisi määräajan estämättä yhä ajaa isyyden vahvistamiskannetta, kuten EIT on tuonut esiin. Lapsen perinnön rajaamiselle pelkästään lakiosuuteen, ei kuitenkaan ole esitetty asiallisia perusteita. Lainsäätäjä ei saa asettaa lapsia eriarvoiseen perimysasemaan syntyperänsä perusteella.
YVPL:n näkemys yksityiskohtaisesti:
Äidin oikeus vastustaa lapsen isyyden selvitystä niissä tapauksissa, joissa isä ei myöskään halua sitä selvitettäväksi, pitää säilyttää jatkossakin
YVPL pitää tärkeänä, ettei äidin vastustussoikeutta muuteta, vaan se säilyy edelleenkin niissä tapauksissa, joissa isä ei vaadi selvityksen jatkamista, nykykäytännön mukaisesti.
Isyys halutaan yleensä vahvistaa, koska se tuo etuja – selvityksen vastustaminen on harvinaista
Valtaosa äideistä haluaa, että lapsen isyys vahvistetaan, vaikka he asuisivatkin lapsen kanssa eikä isä juuri osallistuisikaan heidän arkeensa. Nykyvanhemmat tietävät, että lapsen suhde isäänsä on suotuisa lapsen kehityksen kannalta. Monet äidit saavat lapsen isältä, vaikka etäiseltäkin, myös henkistä tukea vanhemmuuteensa sekä hoiva-apua. Lapsen oikeutta elatukseen, perintöön ja esimerkiksi perhevakuutusetuuksiin ei voitane vähätellä.
Isyyden vahvistamisia on vuosittain ollut noin 23 000, joista äidin keskeyttämiä selvityksiä on 640 eli noin 1.1 % kustakin ikäluokasta, 2,8 % kaikista selvityksistä. Jos äiti vastustaa lapselle näin keskeistä asiaa, on hänellä siihen jäsenyhdistysten jäsenten mukaan painavat omaan ja lapsen turvallisuuteen liittyvät syyt.
Lapsen huolto ja vanhemman harjoittama väkivalta
Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita; lähisuhdeväkivaltaa on lähes kaksi kertaaenemmän kuin esimerkiksi Saksassa. Myös isyyden selvittämisen vastustamisen taustalla voi olla miehen väkivaltaisuuden, päihderiippuvuuden tai mielenterveysongelmienaiheuttama hengen lähdön uhka koko perheelle. Mies on usein uhkaillutkin surmaamisella. Tällaisessa tilanteessa isyyden selvittämisen vastustamiselle tavoitellaan suojaa väkivaltaa vastaan. Tutkimusten mukaan miehen harjoittama väkivalta naiskumppaniaan kohtaan alkaa usein juuri raskauden aikana. Mikään muu tilanne ei ole yhtä riskialtis naiselle tulla kumppaninsa surmaamaksi kuin parisuhteen päättyminen. Väkivallasta on yleensä vaikea kertoa ulkopuolisille, joten lastenvalvoja ei useinkaan muutaman tapaamiskerran jälkeen tunne perheen todellista tilannetta.
Suomi on vuonna 2011 allekirjoittanut Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen (ns. Istanbulin sopimuksen) ja valmistautuu parhaillaan ratifioimaan sen. Sopimus velvoittaa siihen liittyneitä valtioita muuttamaan rikosoikeuden ohella perheoikeuttaan sopimuksen mukaiseksi. Sopimuksen 31. artiklan mukaan sopimusvaltiot varmistavat lainsäädäntö- ja muilla toimilla, että lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä sopimuksen määrittelemä naisiin kohdistuva ja perheväkivalta otetaan huomioon. Lisäksi sopimusvaltioiden on huolehdittava siitä, että tapaamis- ja huolto-oikeuksien täytäntöönpano ei vaaranna väkivallan uhrin tai lasten turvallisuutta. Tuomioistuimet eivät ole välttämättä ottaneet huomioon huoltajan esittämiä väitteitä toisen huoltajan väkivaltaisuudesta lasten huollosta ja tapaamisesta päättäessään, kuten Istanbulin sopimus edellyttäisi. Myös toiseen vanhempaan eikä vain lapsiin kohdistuva väkivalta on Istanbulin sopimuksen mukaan seikka, joka on otettava huomioon huolto- ja tapaamisoikeudesta päätettäessä. Tämä pätee myös isyyden selvittämiseen, koska se johtaa myös näiden kysymysten avaamiseen.
Isyys voidaan vahvistaa vielä myöhemminkin isyyden selvityksen keskeytyksestä huolimatta
Uusi isä ja äiti kokevat myös perheellistymiskriisin, mikä kuitenkin voi mennä ohi vuosien myötä. Kriisiin liittyy kohonnut väkivaltariski. Ei olekaan tavatonta, että mies, joka on jättänyt lapsensa synnyttäneen äidin, palaa vuosien kuluttua yhden vanhemman perheen elämään. Lapsen isyys vahvistetaan sekä sen myötä isän ja lapsen väliset tapaamiset. Isyyteen ja äitiyteen kasvaminen voi vaatia veronsa. Lainsäätäjän tulisi kuitenkin suojella heikointa osapuolta, eli lasta, ja varmistaa, ettei vero ole liian korkea. Lapsen edun periaate kyllä useimmissa tilanteissa puoltaa isyyden selvittämistä, mutta mekaaninen kahden vanhemman periaatteen toteuttaminen voi joissakin tapauksissa olla lapsen edun vastaista. Näissä tilanteissa onkin hyvä myöhentää isyyden vahvistamista. On muistettava, että vaikka isyyden selvitystä vastustettaisiinkin lapsen syntymän jälkeen, niin päätös ei ole välttämättä ole lopullinen, vaan vahvistus voidaan tehdä vanhempien tai 15-vuotta täyttäneen lapsen toimesta vuosia, jopa vuosikymmeniä myöhemminkin.
YVPL ehdottaa, että isyyden selvittämisen keskeyttämisoikeus pidetään nykyisen kaltaisena. Jos se ei ole mahdollista niin se muutettaisiin isyyden selvittämisen siirtämisoikeudeksi esimerkiksi siihen asti, kun lapsi täyttää 15 -18-vuotta ja voi halutessaan itse käynnistää selvityksen. Kun väkivallan ilmitulosta ja huomioon ottamisesta myöhemmässä päätöksenteossa ei ole takeita, on ongelmallista poistaa äidin mahdollisuus vastustaa isyyden selvittämistä. Jos näin halutaan kuitenkin ehdottomasti tehdä, on tarpeen vähintäänkin vahvistaa mekanismeja, joiden avulla on mahdollista selvittää luotettavasti onko äidin vastustuksen taustalla perusteltuja syitä. Näin voidaan tarvittaessa estää Istanbulin sopimuksen 31 artiklan vastaiset tilanteet.
Isyyden selvittämisen vaihtoehtona voisi olla myös myöhentäminen lapsen 18 ikävuoteen asti, jonka jälkeen isyys selvitettäisiin, mutta isyys ei kuitenkaan johtaisi isän oikeuksiin eikä velvollisuuksiin (vrt. Hedelmöityshoitolaki, jonka mukaan lapsella on oikeus saada tietää 18-vuotiaana sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys.) Lapsi saisi näin kuitenkin tietää isänsä henkilöllisyyden, mikäli selvitys johtaisi isyyden selville saamiseen.
Isyyslain siirtymäsäännökset
On tarpeellista, että lapsi, joka 1.10.1981 oli alle 23-vuotias, voisi määräajan Suomen lainsäädännön estämättä, yhä ajaa isyyden vahvistamiskannetta EIT:n suosituksen mukaisesti. Mikäli isyys vahvistetaan, perintöoikeuden pitää kuitenkin olla täysimääräinen. YVPL vastustaa lapsen perinnön rajaamista pelkästään lakiosuuteen. Rajaamiselle ei ole olemassa juridisia perusteita, vaan sen ansiosta Suomessa olisi heikommassa juridisessa asemassa olevia lapsia.
YVPL perustettiin mm. murtamaan ns. avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten eriarvoisen juridinen aseman. Kansanedustajat pitivät tuolloin vielä itsestään selvänä, että näiden lasten aseman pitääkin olla heikompi kuin muiden lasten, koska se pitäisi aikuiset kaidalla tiellä, mikä loukkaa nykykäsityksen mukaan lapsen oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun syntyperänsä perusteella.