1)Suomessa pienituloiset sairastavat enemmän kuin suurituloiset ja terveydenhuollon maksut ovat isojen korotusten vuoksi jo huomattavasti suuremmat kuin keskimäärin muissa EU-maissa. Sen vuoksi on tärkeää, että asiakasmaksulain uudistuksella erityisesti parannettaisiin sairaiden henkilöiden taloudellista asemaa pienentämällä maksuja etenkin pienituloisilla ja myös alentamalla maksukattoja.

Mikäli henkilön vuosiansiot alittavat pienituloisuuden rajan, hänelle tulee automaattisesti postittaa todistus maksuttomasta terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.

 

5) Nykyisen lain 11. § ei pääsääntöisesti tunne kukaan, mikä on outoa.  Asia pitää ehdottomasti korjata.  Eräs yksinhuoltajaäiti totesi, että K-kaupassakin kysytään joka kerta asiakkaalta Plussa-korttia, mutta maksun alentamismahdollisuutta ei terveyskeskuksissa tunneta.  Esitämme, että pienituloisten (alle 16000 vuosiansiot vuonna 2016 : https://www.stat.fi/til/tjt/2016/0/tjt_2016_01_2017-12-21_tie_001_fi.html) kuntalaisten Kela-korttiin merkitään vapautus tai alennusprosentti valmiiksi vuosittain.

 

6) Moni julkinen laitos on siirtynyt käyttämään maksujen perinnässä yksityisiä perintäyrityksiä.  YVPL on saanut palautetta näiden toimenpiteistä.  Esimerkiksi vähäinenkin yhteydenotto on lisännyt perintäkuluja ja lopulta pahimmillaan luonut pysyvän tuloautomaatin perintäyritykselle itselleen.  Nämä kulut on maksanut lopulta kunnan toimeentulotuki.

Kelalla on oma perintätoiminta, joka on osoittautunut tehokkaaksi, mutta myös kohtuulliseksi perittävän maksun maksajaa kohtaan.  Maakunnilla tulisi olla vastaava julkinen perintätoiminta tai sitten yksityisiä yrityksiä tulisi säädellä tehokkaammin, jotta kohtuuttomuudet poistuisivat.

 

7) Päätöksessä tulee olla pykälässä mainittujen tietojen lisäksi myös laskelma, johon päätös perustuu.  Ilman sitä on asiakkaan vaikea tarkistaa, perustuuko laskelma todellisiin tulotietoihin.

 

10) Kaikki maksukatot tulee olla perhekohtaisia.  Maksukatot ovat liian korkeat, koskapa vain 0,1 % väestöstä kaikki maksukatot täyttyvät.  Osittain tämä selittyy sillä, että henkilöt eivät pysty seuraamaan maksukaton kertymistä, joten kannatamme lämpimästi seurantavastuun siirtämistä maakunnille.

Myös liikaa perityt maksut pitää palauttaa asiakkaalle automaattisesti eikä velvoittaa asiakkaita anomaan rahojaan takaisin seuraavan vuoden aikana niiden menettämisen uhalla.

 

 

11) YVPL esittää, että myös lääkärin todistusten maksut sisällytettäisiin maksukattoihin, koska ne ovat usein edellytyksiä kuntoutukselle

12) Maksujen seurannan siirtyminen maakunnille on merkittävä parannus.

13) Tasasuuruiset maksut kolahtavat aina eniten pienituloisille.  Maksujen poistaminen kokonaan puolestaan helpottaisi pienituloisten asemaa eniten ja samalla vähentäisi kallista terveydenhuollon henkilötyöntarvetta.  Helsingin kaupunki poisti terveyskeskusmaksut, millä oli myönteisiä seurauksia.  Tutkimusten mukaan yksinhuoltajien terveys on heikompi kuin väestön.  Yksi syy tähän on yksinhuoltajien pienituloisuus, mikä nostaa kynnystä hakeutua terveydenhoitoon.

 

33) Alle 18-vuotiaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta ei tule periä maksua.  Alle 18-vuotias voi käyttää esimerkiksi terveydenhuoltopalveluja huoltajan tietämättä.  Alle 18-vuotias ei ole alaikäisenä oikeustoimikelpoinen.

 

35) Kahden aikuisen tulot huomioidaan kotona annettavan palvelun maksussa.  Mikä on kahden hengen perhe?  Onko se aikuinen ja lapsi vai kaksi aikuista sivun 183 taulukossa? Mitä tarkoittaa kolmen hengen perhe?  Onko maksuprosentti sama äidin ja kahden lapsen perheessä kuin kahden aikuisen ja yhden lapsen perheessä?

 

Yhden vanhemman lapsiperheessä prosentin pitää olla puolet siitä mitä kahden huoltajan perheessä, koska tutkitusti skaala etu ei toimi samoin yhden vanhemman perheessä kuin kahden huoltajan perheessä.