Mikä ihmeen yhteishuolto?

Vanhemmuutta ei välttämättä jaeta käytännössä, vaikka lapsi olisi yhteishuollossa. Toisaalta yhteishuoltajuus saattaa toteutua hyvinkin, vaikka lapsi olisi yksinhuollossa. Keskeistä ei yleensä olekaan onko lapsen huoltomuoto, vaan se, miten muualla asuva vanhempiAvaa ulkoinen linkki uudessa ikkunassa tapaa lastaan.   Yhteishuolto ei myöskään poista elatusvelvollisuutta, vaan lapselle syntyy oikeus saada Avaa ulkoinen linkki uudessa ikkunassaelatusapua vanhemmaltaan heti kun he asuvat virallisesti eri osoitteissa.

Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä:

  • lapsensa nimestä
  • passista
  • asuinpaikasta
  • uskontokunnasta
  • äidinkielestä
  • koulumuodosta 
  • terveydenhuollon toimenpiteistä
  • lapsen omaisuuden käytöstä

Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on myös oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, mm. päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta. Mikäli lähivanhempi kuolee, lapsi voidaan siirtää toiselle yhteishuoltajalle.  Myös lapsen perimän omaisuuden hallinta siirtyy uudelle lähivanhemmalle.

Yhteishuolto sekoitetaan usein lapsen vuoroasumiseen, jolla tarkoitetaan lapsen laajoja tapaamisia.  Lapsella on silloin virallinen asuinpaikka lähivanhempansa luona ja kun hän oleskelee toisen vanhempansa luonna, hän viranomaisten näkökulmasta toteuttaa tapaamisoikeuttaan. Vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina: jo 8 % vanhemmista valitsee vuoroasumisen.  Tosin tämä tapaamismuoto on kaikkein muuttuvin.

Yhteishuolto tehtäväjakomääräyksin

Vanhemmat voivat myös valita yhteishuollon, jossa tuomioistuin määrää huoltajien tehtävien jaosta. Esimerkiksi voidaan määrätä, että lähihuoltaja päättää muista asioista paitsi lapsen nimen muuttamisesta, jonka vanhemmat päättävät yhdessä. Tai lapsen kanssa asuva vanhempi voi päättää yksin lapsen asuinpaikasta, mutta muista asioista päätetään yhdessä. Tämä huoltomuoto pitää aina vahvistuttaa tuomioistuimessa. Lapsen biologisten vanhempien sijasta tai ohelle tuomioistuin voi vahvistaa muitakin huoltajia. Joskus esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen voi olla tällainen oheishuoltaja.

Yksinhuolto on joskus paikallaan

Jos vanhempien kiistat ovat jatkuvia, ja etenkin, jos kiistaa on sellaisista asioista, joista huoltajien pitäisi päättää yhdessä, yksinhuolto saattaa rauhoittaa lapsen elämän.

Yksinhuolto on useimmiten paras ratkaisu vanhemmille, joiden suhteessa on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa, päihdeongelmia, sairalloista mustasukkaisuutta, työnarkomaniaa tai muita addiktioita.

On myös muistettava, ettei yksinhuolto sulje tapaajavanhempaa pois lapsen elämästä, sillä vanhemmuus toteutuu lapsen ja vanhemman tapaamisissa, jotka voivat olla hyvinkin tiheitä ja kestoltaan pitkiä. Kiistatilanteissa kuitenkin yksinhuolto osoittaa selkeästi kumman vanhemman näkökulma toteutuu.

Vanhempien pitkä välimatka voi myös olla käytännöllinen syy yksinhuoltajuuteen. Jos toinen vanhemmista asuu ulkomailla, yksinhuolto tai yhteishuolto tehtävänjako määräyksin on lapsen turvallisuudenkin kannalta järkevä huoltomuoto.