Lapsella on oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa - turvallisesti

Huolto- ja tapaamisopimusta laadittaessa voidaan vahvistaa myös lapsen ja tapaajavanhemman tapaamisajat. Vanhemmat voivat sopia tapaamiset sellaisiksi, että ne täyttävät lapsen ja vanhempien tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhempien työajat, asuinolot, lapsen harrastukset, vanhempien välinen etäisyys ja käytettävissä oleva rahakin vaikuttavat, millaisiksi tapaamiset muotoutuvat.

Minkäänlaista ehdotonta lakisääteistä tapaamismallia ei ole olemassa. Noin puolet vanhemmista jättää tapaamiset avoimiksi. Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin vanhemmat jättävät kysymyksen avoimeksi. Noin 12 % huolto- ja tapaamissopimuksen tekijöistä valitsee laajat tapaamiset eli lapsi asuu viikon lähivanhemman luona ja viikon toisen vanhempansa luona.  Vanhemmat kutsuvat sitä myös vuoroasumiseksi. On viitteitä vuoroasumisen yleistymisestä, mutta tarkat tutkimukset eroperheiden tavoista puuttuvat.

Joskus yksityiskohtainen sopimus on paikallaan

Joissakin tilanteissa vanhempien välisiä tapaamiskiistoja voidaan välttää yksityiskohtaisella tapaamissopimuksella, jossa tulkinnalle ei anneta tilaa. On esimerkiksi parempi sanoa pariton viikonloppu kuin joka toinen viikonloppu. Joskus sovitaan, että lapsi on joka toisen juhlapyhän tapaajan luona. Tällöin on hyvä luetella juhlapyhät.  Tärkeää on myös tarkkaan ilmaista, mistä päivästä ja kellonajasta juhlapyhätapaaminen alkaa ja mihin se loppuu esimerkiksi jouluaatosta klo 18.00 joulupäivän iltaan klo 18.00. Entä onko lapsi kaikki saman vuoden juhlapyhät tapaajan luona vuorovuosittain vai joka toisen juhlapyhän?

Tapaamisten peruuntuminen ja vahingonkorvaus

Peruuntuneiden tapaamisten varalle kannattaa sopia tavasta, jolla peruuntumisesta ilmoitetaan. Sopimuksessa kannattaa myös mainita, että mikäli tapaaja ei saavu esimerkiksi perjantai-iltaan klo 18.00 mennessä, tapaaminen peruuntuu siltä viikonlopun osalta. Näin lapsen ei tarvitse olla lähtövalmiina koko viikonloppua, mitä usein viranomaiset kiistatilanteissa muuten edellyttäisivät. Vuosilomasta voidaan sopia ilmoitettavan huhtikuun loppuun mennessä.

Lähihuoltaja ei voi pakkokeinoin vaatia tapaajavanhempaa ottamaan lasta luoksensa, vaikka tapaamissopimus olisikin vahvistettu. Jos tapaaja kieltäytyy noudattamasta sopimusta, lähihuoltajalle voi kuitenkin syntyä oikeus vaatia vahingonkorvausta vahingonkorvauslain perusteella, mikäli hänelle aiheutuu sopimuksen rikkomisesta ylimääräisiä kuluja, kuten lastenhoitokuluja tai hän joutuu peruuttamaan maksetun kurssin tai matkan. Vahingonkorvausta haetaan käräjäoikeuden kautta.

Kuka maksaa tapaamiskulut

Pääsääntö on, että tapaaja noutaa ja palauttaa lapsen ja maksaa niin matkakulut kuin lapsen oleskelunkin. Jos hänellä ei ole tähän varaa, hän voi vaatia kuluja viime kädessä toimeentulotukena. Mikäli sosiaalitoimi ei huomioi tapaamiskuluja toimeentulotukilaskelmassaan, tapaajan kannattaa ehdottomasti vaatia asia sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi.

Vanhemmat voivat luonnollisesti sopia muustakin tapaamiskulujen jaosta, kuten usein tehdään, jos matkakulut ovat erityisen suuret esimerkiksi useita lentomatkoja vuodessa.

Lähihuoltajan tulee edesauttaa tapaamisia

Tapaamissopimus tarkoittaa sitä, että lähihuoltajan on luovutettava lapsi sopimuksessa mainittuina aikoina etähuoltajalle tämän tullessa lasta noutamaan. Luonnollisesti tapaamisia voi olla enemmänkin, kyse on siis tapaamisminimistä, joka taataan tapaajavanhemmalle viime kädessä pakkokeinoin, uhkasakoin ja noudoin, mikäli lähihuoltaja kieltäytyy lasta luovuttamasta.

Lapsi ei halua tavata?

Lainsäätäjä lähtee siitä, että lähihuoltajan pitää aktiivisesti edesauttaa tapaamisten toteutumisia. Se, ettei estä tapaamisten toteutumisia ei siis vielä riitä, vaan lähihuoltajan tulee kannustaa lasta lähtemään tapaamisiin. Toisaalta lasta ei lain mukaan saisi pakottaakaan tapaamisiin. Käytännössä on joskus ollut vaikea vetää rajaa.

Tuetut tapaamiset

Mikäli tapaaja ei kykene hoitamaan lastaan tapaamisten aikana, voidaan sopia tuetuista tapaamisista esimerkiksi isovanhempien tai muun henkilön läsnäollessa. Tapaaminen voidaan myös toteuttaa jonkin harrastuksen yhteydessä, vaikkapa puutyöverstaalla, videopajalla, jääkiekkoharjoituksissa tms. Tuettuja tai valvottuja tapaamisia järjestetään paikkakunnasta riippuen myös esimerkiksi päiväkodeissa, turvakodeissa tai järjestöjen tapaamispaikoissa. Sosiaalitoimistosta voi tiedustella näitä tapaamispalveluita. Keino on käyttökelpoinen mm. jos taamiset eivät ole turvallisia lapselle tai lähivanhemmalle, tai jos lapsi on vauvaikäinen eikä tapaaja ole koskaan hoitanut hänen ikäistään.Tuomioistuin ei voi kuitenkaan määrätä tuettua/valvottua tapaamista, jos sellaista mahdollisuutta paikkakunnalla ei ole tai kukaan ei suostu valvojaksi.  Päätöksessä pitää myös mainita kuka tämän valvonnan tilaa ja maksaa.