Miten lapsen elatus turvataan

Lapsen elatusapu

Eron yhteydessä lapsen elatusopimuksen laatiminen on kiireellisyyslistalla ensimmäisten joukossa. Sopimus voidaan tehdä heti kun lapsi ja vanhempi asuvat virallisesti eri osoitteissa. Elatussopimus on vahvistettava sosiaalitoimessa, jotta se on toimeenpantavissa eli jos maksaja ei maksa, niin maksu voidaan periä ulosmittaamalla. Ellei sopuratkaisua synny, asia käsitellään oikeudessa.

Opuslex. Hyvä kokoelma laki-artikkeleita!

Kuinka suuri elatusapu?

Lapsen elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen huollosta aiheutuneista kustannuksista elatuskykynsä mukaisesti. Vanhemmilla on sopimusvapaus eli vanhemmat voivat keskenään melko vapaasti sopia kuinka suuri elatusapu on. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen ja hänen tulee kuitenkin virkansa puolesta huolehtia, ettei sopimus ole kohtuuton ketään osapuolta kohtaan.

Oikeusministeriö laati Lapsen elatusavun suuruuden arvioinnista suositusluonteisen ohjeen vuonna 2007, kts. www.om.fi/omju20072.htm. Tässä laskentamallissa määritellään ensin lapsen elatuksen tarve, joka jaetaan vanhempien elatuskyvyn mukaisessa suhteessa. Lopullinen elatusapu saadaan kun näin saadusta summasta vähennetään vielä luonapitovähennys.

Ensimmäiseksi määritellään lapsen elatuksen tarve, joka koostuu yleisistä kustannuksista sekä erityisistä kustannuksista. Yleiset kustannukset perustuvat tilastokeskuksen tutkimuksiin suomalaisen lapsen kulutuksesta. Erityiskustannuksina huomioidaan lapsen osuus lähivanhemman todellisista nettoasumiskuluista, päivähoitokulut, erityiset koulutus-, harrastus-, -terveydenhoitokulut ja vakuutusmaksut. Näin saadusta summasta vähennetään lapsilisä ilman yksinhuoltajakorotusta, sekä mahdolliset lapsen omat tulot

HUOM! Alla olevassa on huomioitu 1.1.2014 tehdyt korotukset.

I LAPSEN TARVE =YLEISET JA ERITYISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ - VÄHENNYKSET

Yleiset kustannukset:
joko 0-6-vuotiaalle 294 euroa/kk
tai 7-12                 342
tai 13-17               460

Erityiskustannukset
Osuus lähivanhemman nettoasumiskuluista (=vuokra tai vastikkeet,asuntolainan lyhennykset ja korot - asumistuki tms.) 1 lapsi 23 %, 2 lasta 19 %/lapsi, 3 lasta 16 %/lapsi ja 7 lasta 10 %/lapsi
Päivähoitokulut sellaisenaan (mikäli kulut suurempia kuin julkisen päivähoidon, pitää molempien vanhempien olla yksimielisiä erikoispäivähoidon käytöstä tai se muuten katsotaan kohtuulliseksi)
Koululaisen iltapäivä- ja aamupäivätoimintakulut sellaisenaan (-"-)
Koulutuskustannukset (esim. erikielisen koulun lukukausimaksut) (- " -)
Erityisen harrastuksen (jota molemmat vanhemmat pitävät lapselle tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena) kustannukset
Vakuutusmaksut (jonka vanhemmat ovat ottaneet yhdessä tai kumpikin pitää tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena)
Erityiset terveyshoitokustannukset - sairaanlapsen hoitotuki
Muut erityiskustannukset

Vähennykset
Lapsilisä
 (ilman yksinhuoltajakorotusta, kaikkien vanhemman saamien lapsilisien keskiarvo)
Lapsen ansiotulot (ainoastaan, jos kokonaan siirtyy työelämään, ei pelkät kesäansiot tms.)
Lapsen pääomatulot ja varallisuus (erittäin harvoin ja tiukin ehdoin, huom! holhouslainsäädäntö))

Vanhempien elatuskyky

Kummankin vanhemman elatuskyky lasketaan melkein samalla lailla. Ainoana erona on se, että lähivanhemman asumiskuluista vähennetään lapsen osuus pois, koska se huomioidaan lapsen tarve -laskelmassa. Vanhemman elatuskyky perustuu hänen saamiinsa tuloihin tai mahdollisuuteen saada tuloja. Tavallisimmin huomioidaan nettoansio- tai elinkeinotulot, eläketulot, opintoraha, aikuisopintoraha ja työttömyyspäiväraha. Päivärahoja ja km-korvauksia ei huomioida, mutta luontaisetujen (esimerkiksi, asunto-, ravinto- ja autoetu) verotusarvo huomioidaan. Avioliittolain nojalla maksettu puolison elatusapu lasketaan myös tuloksi. Toimeentulotukea, asumistukea (huomioidaan asumiskuluissa), opintolainaa, työttömyyskorvauksen ylläpitokorvausta eikä vammaistukea (huomioidaan erityisissä terveydenhoitomenoissa) ei lasketa tuloina.

Tuloista vähennetään vanhemman yleiset elinkustannukset (590 TAI 496 euroa mikäli asuu uudessa parisuhteessa), nettoasumiskustannukset, erityiset terveydenhoitomenot, työmatkakustannukset, opintolainan lyhennykset sekä muusta elatusvastuusta aiheutuvat kustannukset (muut omat alle 18-vuotiaat lapset, joissakin tilanteissa myös puoliso) sekä tapaamiskustannukset

II LÄHIVANHEMMAN ELATUSKYKY = TULOT - VÄHENNYKSET
(Huom! tietyin edellytyksin elatuskyky on lapsikorotuksen suuruinen)

Tulot ja varallisuus

Ansiotulot nettona

Tulot elinkeinotoiminnasta nettona

Eläketulot nettona

Sosiaaliset etuudet (ei toimeentulotukea)

Lapsilisän yh-korotus                                   48.55 euroa/kk/lapsi

Pääoma- ja osinkotulot

Muut tulot

Vanhemman muu kuin perusturvaan (=oma asunto, auto, joka työn kannalta välttämätön tms.) kuuluva varallisuus.

Vähennykset
1) Yleiset elinkustannukset 590 euroa (tai 496 euroa avo/avioliitossa oleva)
2) Asumiskustannukset sellaisenaan (mm. lainan lyhennykset ja korot, vastike, vuokra, sähkö ja vesimaksu, muu asumiskulu)
- näistä vähennetään asumistuki yms., jolloin saadaan nettoasumiskulut
- Mikäli vanhempi asuu avo/avioliitossa, asumiskulut puolitetaan
- Vähennetään vielä lapsen osuus asumiskustannuksista
3) Erityiset terveydenhoitomenot nettona (=todelliset kulut vähennettynä vammaisetuuksilla)
4) Työmatkakustannukset (julkisten kulkuneuvojen mukaan, jos niitä ei ole tai työ muuten edellyttää oman auton käyttöä huomioidaan 0.21 euroa/km 21,5 päivältä kuukaudessa. Mikäli työmatkojen veroetu on huomattava, se pitää ensin vähentää.)
5) Velanhoitomenot (lähinnä opintolainan, asuntolaina huomioidaan asumiskustannusten kohdalla)
6) Vanhemman muu elatusvastuu
- muiden kuin omien alle 18-vuotiaiden lasten kuluina huomioidaan vain yleiskustannukset (294, 342 tai 460) eikä siitä vähennetä lapsilisää. Sen sijaan yleiskustannuksista vähennetään lapsen saama elatustuki/-apu tai puoliorvon eläke. Jos vanhempi elää lapsen toisen vanhemman kanssa, kulut puolitetaan. Mikäli lapsi on puolison aikaisemmasta suhteesta syntynyt, häntä ei huomioida.
-mikäli puoliso on sairautensa tai vammansa vuoksi työkyvytön, hoitaa pariskunnan yhteistä lasta, hänestä voi saada puolisovähennyksen 490 euroa ja puolet nettoasumiskuluista, avopuolisosta voi vähentää vastaavasti enintään 244 euroa, mikäli hän hoitaa pariskunnan yhteisiä lapsia kotona.
7) Lapsen tapaamiskustannukset
(ei huomioida alle 118 euroa/kk/lapsi suuruisia kustannuksia eikä 236 euroa ylittäviä kustannuksia. Esimerkiksi, jos tapaamiskulut ovat 130 euroa kuukaudessa, huomioidaan vähennyksenä 12 euroa.)

III ETÄVANHEMMAN ELATUSKYKY
Etävanhemman elatuskyky arvioidaan samoin kuin lähivanhemmankin, ainoastaan asumiskulut vähennetään sellaisenaan ilman, että lapsen osuutta vähennettään. Avo/avioliitossa olevan asumiskulut puolitetaan.

Kunkin lapsen elatustarve arvioidaan yksilöllisesti, mutta saadut elatusavut lasketaan yhteen ja jaetaan lasten lukumäärällä, jotta lapsille saadaan samansuuruinen elatusapu. Joskus on kuitenkin perusteltua, että sisaruksilla on eri suuruiset elatusavut.

IV LUONAPITOVÄHENNYS
Elatusavusta voidaan vähentää luonapitovähennys, jos tapaamisia vähintään seuraavasti:

 alle 7-v7-12-vyli 13 v
1. keskimäärin 7-9 yötä/kk =31,0033,0036,5 euroa
2. keskimäärin 10-12 yötä/kk=41,5044,5050,50 euroa
3. keskimäärin 13-15 yötä/kk=53,5057,7063,00 euroa

 

Mikäli näin laskettu elatusapumaksu on suurempi kuin maksajan elatuskyky, lopulliseksi elatusavuksi vahvistetaan maksajan elatuskyky.

Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja saa pienen elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.

Lähihuoltaja ei voi luopua lapsen elatusavusta etukäteen. Jos tällaisen sopimuksen on allekirjoittanut, niin se on suoraan lain nojalla pätemätön. Sen sijaan jälkikäteen lähihuoltaja voi lapsen puolesta luopua elatusapusaatavista, jos hän katsoo sen olevan lapsen edun mukaista.

Kertasuoritteinen elatusapu

Joissakin tapauksissa on kätevää maksaa elatusapu tai osa siitä kertasuoritteisena. Tässäkin kannattaa kuitenkin miettiä ensin kullekin lapselle kuukausierä. Tämä kerrotaan jäljellä olevien elatuskuukausien määrällä ja lisäksi vielä diskontataan esim. 12 kk euribor-korolla, koska tähän elatusapuun ei tule indeksitarkistuksia. Jos etävanhempi on omaisuuden osituksessa saamassa tasinkoa lähivanhemmalta voi joskus olla hyvä kuitata se tällaisella kertasuoritteisella elatusavulla. Käytä aina asianajajan apua kun harkitset kertasuoritteista elatusapua.

Jos sopuun ei päästä?

Jos vanhemmat eivät löydä sopuratkaisua, on lapsen nostettava elatuskanne käräjäoikeudessa. Koska hän ei voi sitä itse alaikäisenä tehdä, lainsäätäjä edellyttää että lähivanhempi hoitaa asian. Älä siis arkaile kanteen nostamista ripeästi. On huomioitava, että elatusavuksi voidaan määrätä myös 0 euroa. Päätös tai sopimus kannattaa siis saada kuntoon, vaikka elatusvelvollisella ei olisi maksukykyä lainkaan tai hänen olinpaikkaansa ei tiedettäisi. Ilman elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsi ei nimittäin ole oikeutettu myöskään elatustukeen, joka on 153,63 euroa/kk  (1.1.2014). Kiirettä kannattaa pitää siksi, että tuomioistuin määrää elatusavun maksettavaksi takautuvasti ainoastaan kanteen vireillepanopäivästä lähtien. Erityisen painavista syistä se voidaan määrätä maksettavaksi takautuvasti vuoden ajalta (kanteen pakoilu, ei ole mitenkään osallistunut lapsen elatukseen).

Jos maksua ei kuulu?

Elatusapu maksetaan etukäteen kuukauden 1. päivänä, jos muusta maksupäivästä ei ole sovittu. Jos maksu ei ole ilmestynyt tilille, lähihuoltaja voi anoa Kelalta elatustukea lapselle. Elatustukea maksetaan hakemiskuukauden alusta lähtien, korkeintaan kolmelta kuukaudelta takautuvasti. Lähihuoltaja voi myös itse viedä elatussopimuksen ulosottovirastoon ja täyttää ulosottohakemuksen. Elatusvelvollista pyydetään esittämään kuitit maksamistaan elatusavuista. Jos niitä ei ole, häntä kehotetaan maksamaan laiminlyödyt maksut.   Elatusavut voidaan ulosmitata palkasta, eläkkeestä, joskus myös omaisuudesta. Elatusvelvollinen joutuu maksamaan myös ulosottomaksun, sen sijaan ulosotto ei johda luottokelpoisuuden heikkenemiseen, muuta kuin niissä tapauksissa, joissa maksaja todetaan varattomaksi. Ulosotolla on oikeus saada tietoja velallisen palkkatuloista Eläketurvakeskukselta sekä pankkitileistä pankeilta. Elatusapuvelka on etuoikeutettu; se ulosmitataan ennen mahdollisia muita velkoja ja siihen lisätään viivästyskorko.

18-vuotiaaksi ja sen jälkeen koulutusavustus

Vanhemmat elättävät lastaan kunnes tämä täyttää 18 vuotta. Mikäli lapsi avioituu, vanhempien elatusvastuu lakkaa hääpäivään. Samoin tapahtuu, jos lapsi lopettaa koulun ja siirtyy pysyvästi työelämään tai alkaa saada työkyvyttömyyseläkettä. Koulujen loma-aikana tehty työ ei ole itsensä elättämistä. Mikäli lapsi opiskelee täytettyään 18, voi hän vielä saada etävanhemmaltaan koulutusavustusta. Sitä maksetaan usein meneillään oleva oppilaitos loppuun. Koulutusavustussopimus laaditaan samoin kuin elatussopimuskin sosiaalitoimessa ja kiistatapauksissa tuomioistuimessa.

Indeksikorotukset

Elatusapu ja elatustuki ovat sidottuja elinkustannusindeksiin. Kumpikin nousee tai laskee vuoden alussa todellisen elinkustannusindeksin muutoksen verran. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa asiasta päivälehdissä marras-joulukuun aikana. Korotusta/laskua voi tiedustella myös sosiaalitoimistosta lastenvalvojalta. Hän myös merkitsee pyydettäessä muutoksen elatussopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Elatusvelvollisen pitää kuitenkin maksaa maksu oma-aloitteisesti. Laiminlyöty maksu voidaan ulosmitata samoin kuin muukin laiminlyöty elatusapu. Kannattaa muistaa, että elatusapuvelka vanhenee lopullisesti viidessä vuodessa.

Kiistatapuksissa elatusapua on vaikea muuttaa

Jos kummatkin vanhemmat ovat  yhtä mieltä muutoksen suuruudesta, voivat he laatia uuden sopimuksen sosiaalitoimistossa. Sopimuksella voidaan muuttaa myös tuomioistuimen päätöstä. Mutta jos vanhemmat ovat eri mieltä muutoksesta, jomman kumman pitää nostaa elatusavun nosto- tai laskukanne käräjäoikeudessa. Jotta tuomioistuin päättäisi muuttaa vahvistettua elatusapua, olosuhteissa pitää pystyä osoittamaan ennalta aavistamaton, pysyväksi jäävä, oleellinen olosuhteiden muutos. Muutoksen voivat aiheuttaa uusien huollettavien syntyminen, vanhemman sairaus tai pitkäaikaistyöttömyys. On huomattava, ettei yhden uuden huollettavan syntyminen, lyhytaikainen työttömyys eikä myöskään oma-aloitteinen, tahallaan tehty tulojen heikennys vielä oikeuta elatusavun laskemiseen.

Elatustuki

Jos lapsen toinen vanhempi laiminlyö elatusavun maksamisen, voi lapsen kanssa asuva vanhempi hakea Avaa ulkoinen linkki uudessa ikkunassaelatustukea Kelasta. Elatustukea voi hakea heti kun elatusapu ei ole tullut määräpäivään mennessä tilille. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen oikeuden päätös tai sopimus. Elatustuen myöntämisen jälkeen Kela perii saatavaa elatusvelvolliselta. Hänellä on jälkikäteen mahdollisuus hakea vapautusta maksetuista elatustuista, jos maksukyvyttömyys on johtunut maksuvelvollisen sairaudesta, työttömyydestä taikka muusta niihin verrattavasta syystä.

Elatustukea voi saada myös silloin

  • kun elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi maksuvelvollisen maksukyvyttömyyden vuoksi tai
  • kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai isyyden selvittäminen on vielä kesken tai
  • vanhempi on adoptoinut yksin lapsen.

Elatustuen määrä on 153,63 euroa /lapsi/kk (vuonna 2014).

Oikeusministeriö avioliitton päättämisestä.

Alkuun