Toisen vanhemman poissaoloon liittyvät lapsen kysymykset

4-7 -vuotias

Viisi-kuusivuotias lapsi on omatoiminen, aloitteellinen ja sopeutuva. Hän saattaa olla myös rauhaton ja tunteiltaan ailahtelevainen. Hän osaa hoitaa monia asioita itsenäisesti, mutta tarvitsee myös vanhempien tukea toiminnassa kavereiden kanssa ja moraalisia kysymyksiä mietittäessä. Lapsi kaipaa vanhemmilta rohkaisua sekä kiitosta yrittämisestään, koska on usein hyvin itsekriittinen. Epäonnistumisen pelko voi estää asioiden opettelua ja lisätä epäluottamusta omiin kykyihin.

Leikit ovat usein roolileikkejä ja lasten mielikuvituksella ei ole rajaa. Leikit ovat luovia ja tuottavat paljon iloa. Tässä iässä lapsi ymmärtää aiempaa paremmin, mikä on oikeasti totta ja mikä on kuviteltua. "Aikuisten oikea" tulee ymmärretyksi. Kaverit ovat tärkeitä kilpa- ja vertailukumppaneita, eikä kerskailu tai mahtaileminen ole vierasta. Sääntöleikit ja pelit, liikkuminen ja askartelu ovat tärkeitä, vaikka häviäminen ja epäonnistuminen omien mittareiden mukaan saattaa edelleen olla vaikeaa. Ystävyyssuhteet ovat tärkeitä ja lapset ovat sosiaalisesti taitavia neuvottelijoita, sopijoita ja vuorottelijoita.

Lapsi pohtii hyvän ja pahan, oikean ja väärän sekä reilun ja epäreilun eroa ja hakee vanhemmalta tukea pohdintoihinsa. Lapsi ymmärtää, mikä on oikeudenmukaista ja reilua ja suuttuu tosissaan, jos häntä kohdellaan epäreilusti. Kysymys siitä, miksi "isä ei halua olla mun kaa" saattaa nousta vahvasti esiin. Jos lapsen on saanut yksin hedelmöityshoidoilla, voi hänelle kertoa, että isäkin tai sukusolujen luovuttaja on halunnut lapsen tähän maailmaan luovuttamalla solujaan, vaikka ei arjessa olekaan läsnä. Tämä on toki hyvin erilainen asia kuin jos isä on hylännyt tai kadonnut lapsen elämästä. Silloin mahdollisia syitä voi miettiä yhdessä lapsen kanssa tai etsiä isää yhdessä, mikäli se tuntuu järkevältä. Tällöin on kuitenkin hyvä pitää lapsen toiveet realistisina. Lapsen kannalta on tärkeää tuoda esille, ettei syy ole hänen, ja että hänellä on oikeus kaikkiin tunteisiin, joita hänellä on. Jos isä ei pidä yhteyttä, se johtuu isään liittyvistä asioista, ei lapsesta. Lapsi on ihana, ja isä ei tiedäkään, mitä menettää, kun ei pidä yhteyttä. Lapsi saa olla vihainen tai surullinen ja häntä voidaan lohduttaa, vaikka tilannetta ei voitaisikaan muuttaa.

Lapsi pohtii useiden ilmiöiden syytä, myös hyvin syvällisiä aiheita. Lapsi miettii elämän tarkoitusta, syntymää, kuolemaa, sairauksia. Lapsi odottaa vastauksia, joita ei aina ole. Lapsen kannalta on kuitenkin tärkeää pohtia hänen esittämiään kysymyksiä ja etsiä lisätietoa esimerkiksi kirjoista. Lapsi ymmärtää jo paljon. Tässä iässä lapsella voi olla myös pelkoja liittyen nukahtamiseen, kuolemaan ja sairauksiin - joko itseen tai vanhempaan liittyen. Tämä voi korostua yhden vanhemman perheessä, jossa lapsella on kontakti vain toiseen vanhempaansa, jonka menettämistä hän voi pelätä.

Tässä iässä lapset yleensä hyväksyvät sen, että heistä tulee isoina miehiä tai naisia. Pojat samaistuvat yleensä miehiin ja tytöt naisiin. Jos perheessä ei ole toista vanhempaa läsnä sukupuolen samaistumisen kohteeksi voi ottaa isoisän tai -äidin, sedän tai tädin, kavereiden vanhemmat tai jonkun muun ihaillun lapsen sukupuolta olevan esikuvan. Usein poikien samaistumisen kohteet ovat sankareita, vahvoja toiminnan miehiä. Tytöillä aiempi ihastus miehiin voi joksikin aikaa muuttua jopa miesten väheksymiseksi.

Lapsi heijastaa itseään sekä mieheen että naiseen. On tärkeää, että hänelle syntyy mielikuva siitä, että hän on arvokas molempien sukupuolien silmissä. Jos perheestä puuttuu äiti tai isä, on tärkeää tukea suhteita, joiden kautta lapsi saa myönteisiä kokemuksia myös puuttuvan sukupuolen kanssa. Tällaisia suhteita voi luontevasti syntyä ystävä- tai kummiperheiden kanssa tai esimerkiksi järjestetyn kaveri- tai tukiperhetoiminnan kautta. Lapsesta on ihanaa oppia asioita aikuisten kanssa yhdessä tekemällä ja hän nauttii saadessaan uudenlaisia vastuullisia tehtäviä.

Seitsemänvuotiaan lapsen elämänpiiri laajenee tuttujen kotiympäristöjen ulkopuolelle, uusiin ihmisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Koulun aloittaminen tuo uusia asioita koko perheen elämään. Isosta esikoululaisesta tulee pieni koululainen ja tärkeäksi aikuiseksi vanhemman ohella tulee usein ensimmäinen opettaja arvoineen ja mielipiteineen. Koulun kautta avautuu uusi maailma, joka vaikuttaa myös siihen, että lapsi uhmaa oman kodin sääntöjä ja nauttii itsenäisemmästä koululaisen elämästä. Lapsella itsellään voi olla luovia ja hyviä ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Ratkaisun pitää olla sopiva myös vanhemman näkökulmasta, jotta sen voi toteuttaa.

Vanhempana

Vanhempana tärkeää on jälleen se, miten lisätä omaa jaksamistaan ja kuinka jaksaa lapsen tunteiden vaihtelua sekä itsenäistymisen ja takertumisen tasapainoilua. Miten jaksaa kannustaa lasta yhä uudelleen, opettaa häntä sietämään kiukkua, vastata ja etsiä yhdessä vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Äitiä saattaa pelottaa lapsen tunnereaktiot ja mahdolliset rajutkin syytökset esimerkiksi perhemuotoon liittyen ja apua voidaan tarvita kiukun purkamiseen ja käsittelyyn. Apua voi hakea esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolasta.

Yhden vanhemman perheessä haasteeksi tulee "meidän isä" -vertailu. Muut lapset puhuvat luonnollisesti paljon omista vanhemmistaan ja esimerkiksi vertailevat keskenään, mitä kenenkin isä tekee tai osaa. Jos isää ei ole tai häneen ei olla yhteydessä, muiden vertailupuheet voivat tuottaa lapselle kateellisuutta, surua, kiukkua ja vihaa myös äitiä kohtaan. Olisi hyvä, jos lapsi saisi tuntea ja ilmaista kaikkia toisen vanhemman puuttumiseen liittyviä tunteita vapaasti, myös negatiivisia tunteita. Tunteista tulisi voida yhdessä keskustella ja oppia elämään niiden kanssa. On hyvä, jos lapsi tietää, missä oma isä on ja minkälainen hän on, vaikka häntä ei tavattaisikaan. Jos isästä ei ole tietoa, voi kuvitella, minkälainen isä voisi olla, kuitenkin muistuttaen lasta siitä, että se on kuvitelmaa, ei totta. Vanhemmalle tähän ikävaiheeseen liittyy paljon iloa. Lapsi oppii ja kehittyy huimasti, hänen ajattelunsa kehittyy harppauksin, puhe on jo hienoa ja monipuolista ja ajattelu kehittyy.