Suunnittelet eroa tai
olet eroamassa
Olet eronnut mutta
asiat eivät suju
Olet tuen, toiminnan
tai ystävien tarpeessa
Lapsesi asuu toisen
vanhempansa luona
Tilaa nyt Muuttuva Perhe!
Tukea vanhemmuuteen, jaettuja iloja, neuvoja selviytymiseen, tietoa oikeuksista.
Vuositilaus 20 €, jäsenille maksuton. Tilaukset: Lähetä sähköpostia tai 040 774 9660 .
Deadline:
Numero: 2/2010 20.4.
Numero: 3/2010 1.9.
Numero: 4/2010 16.11.
YHDEN VANHEMMAN PERHEET PYYTÄVÄT LASTENSUOJELUTUTKIMUKSEN KUNTOON SAATTAMISTA
YVPL on seurannut huolestuneena usean vuoden ajan julkisen vallan erityistehtävänä olevaa kuntien lastensuojelun haastavaa tilannetta sekä ennen kaikkea lastensuojelun niukkaa ja puutteellista rekisteröintijärjestelmän sekä tutkimustilannetta. Suomessa lapsia sijoitetaan paljon ja kiihtyvällä nopeudella laitoksiin. Lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kasvu ei osoita vähenemistä, vaan kiihtymistä. Lapsia sijoitetaan laitoksiin, vaikka esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja vanhushuollossa on jo vuosikymmenet pyritty niistä eroon ja panostettu avohuoltoon. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista peräti 70 % sijoitetaan laitoksiin ja 30 % sijaisvanhemmille, kun muissa Pohjoismaissa luvut ovat päinvastoin. Missään muussa Euroopan maassa ei lapsia ole laitoksissa suhteellisesti väkimäärään nähden niin paljon kuin Suomessa. Tutkimusten mukaan lastensuojelulaitoksiin sijoitetut kiinnittyvät kuitenkin aikuisina yhteiskuntaan heikommin kuin samanikäiset ikätoverinsa, kun taas sijaisperheisiin sijoitetut näyttävät sijoittuvan ikätovereidensa tavoin.
Tänä vuonna Etelä-Suomen lääninhallituksen alueella on tehty viisinkertainen määrä lastensuojeluilmoituksia viime vuoteen verrattuna. Syytä ei tiedetä. Uusi lastensuojelulaki astui voimaan viime vuoden alussa, jonka jälkeen äkillinen ilmoitusten määrän kasvu tapahtui. Onko eriarvoistuminen ja köyhien lapsiperheiden määrän kasvu nostanut lastensuojelun tarvetta 2000-luvun alun nousukaudesta huolimatta? Olisiko perheiden peruspalvelut saatettava ajan tasalle, vaikkapa elvytysvaroilla? Eräs lastensuojelutyöntekijä nimittäin kertoi, että heidän yksikössään on alettu kysyä lastensuojeluilmoituksen tehneeltä viranomaiselta, esim. neuvolalta, koulukuraattorilta, poliisin sosiaalityöntekijältä, että mitä teidän laitos tällä hetkellä tekee perheen hyvinvoinnin eteen. Vastauksena on ollut, ettei mitään, juurihan me siirrettiin tapaus teille! Herää kysymys ovatko esimerkiksi eri tahot alkaneet purkaa jonojaan ulkoistamalla osan asiakaskunnastaan lastensuojelulle? Kuntien lastensuojeluresurssit ovat niukat ja alalla mm. toimii epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä. Esimerkiksi läheisneuvonpidon on todettu tuottavan hyviä lastensuojeluratkaisuja ja huokeasti. Lapsen lähipiiri tietää lapsen todellisen tilanteen ja on kiinnostunut etsimään muita kuin laitosratkaisuja. Tätä mallia ei kuitenkaan juurikaan ole ollut tässä tilanteessa Suomessa mahdollisuutta ottaa käyttöön. Jopa Helsingissä hyviä tuloksia aikaan saanut Läheisneuvonpitohanke on vastikään päätetty lopettaa varojen puutteeseen vedoten.
Perusrekisterit kuntoon
YK:n lastenoikeuksien sopimuksen toteutumista valvova komitea on kiinnittänyt huomiota Suomen suureen lasten kodin ulkopuolisten sijoitusten määrään sekä puutteellisiin rekistereihin, minkä vuoksi viranomaiset eivät edes tiedä syytä lastensuojelusijoitusten kasvulle, puhumattakaan että asioiden tilaa voitaisiin korjata. Tutkimustieto on puutteellista, pirstaleista ja kohdistuu lähinnä yksittäisiin hankkeisiin. Keskeisin puute on se, ettei ole lainkaan lastensuojelun valtakunnallisia tilastoja siitä esimerkiksi miksi asiakkuus on alkanut, mitä on tapahtunut ja miksi asiakkuus on loppunut jne. Tärkeää olisi mm. professori Tarja Pösön mielestä selvittää, mitä lastensuojelulaitoksissa tapahtuu, minkälaisia käytäntöjä siellä on, vaihtelevatko ne paikkakunnittain ja mihin käytännöt perustuvat. Kasvatustieteen tohtori Leena Valkonen pitää samoin tärkeänä selvittää, mitä sijaisperheissä tapahtuu. Minkälaisia käytäntöjä siellä on, mikä toimii, mikä ei. Miksi niin monet sijoitukset epäonnistuvat ja sijoituksia muutetaan. Muutaman vuosikymmenen lastensuojelutyötä tehnyt tamperelainen sosiaalityöntekijä esitti viime keväisessä lastensuojeluseminaarissa YVPL:n mielestä ajankohtaisen kysymyksen: mihin ylipäätään perustuu ajatus siitä, että lapsen siirtäminen paikasta toiseen jotenkin auttaisi lasta!
Yhden lapsen vuoden kestävällä laitossijoituksella (80 000 eurolla) saataisiin palkatuksi kaksi ja puoli kodinhoitajaa perheeseen! Miksi sitä ei käytetä? Tietojemme mukaan THL:llä on olemassa perusteelliset suunnitelmat ja neuvotellut yhteistyöhankkeet mm. Tilastokeskuksen kanssa lastensuojelututkimuksen kuntoon saattamiseksi. Vaadimme tämän tutkimuksen pikaista aloittamista.