Suunnittelet eroa tai
olet eroamassa
- Asianajajien hinnoista
- Kummalle lapset?
- Yhteishuolto, yksinhuolto
- Miten omaisuus jaetaan?
- Miten tapaamiset järjestetään
- Miten lapsen elatus turvataan?
Olet eronnut mutta
asiat eivät suju
Olet tuen, toiminnan
tai ystävien tarpeessa
Lapsesi asuu toisen
vanhempansa luona
Tilaa nyt Muuttuva Perhe!
Tukea vanhemmuuteen, jaettuja iloja, neuvoja selviytymiseen, tietoa oikeuksista.
Vuositilaus 20 €, jäsenille maksuton. Tilaukset: Lähetä sähköpostia tai 040 774 9660 .
Deadline:
Numero: 2/2010 20.4.
Numero: 3/2010 1.9.
Numero: 4/2010 16.11.
Mikä ihmeen yhteishuolto?
Yhteishuolto ei tarkoita automaattisesti sitä, että lapsi asuisi vuoroviikoin vanhempiensa luona. Vanhemmuutta ei välttämättä jaeta käytännössä, vaikka lapsi olisi yhteishuollossa. Toisaalta yhteishuoltajuus saattaa toteutua hyvinkin, vaikka lapsi olisi yksinhuollossa. Keskeistä ei yleensä olekaan onko lapsi yhteis- vai yksinhuollossa, vaan miten muualla asuva vanhempi tapaa lastaan.
Viranomaiset edellyttävät, että lapsella on kiinteä asuinpaikka yhteishuollosta huolimatta. Yhteishuolto ei myöskään poista elatusvelvollisuutta, vaan lapsi voi saada elatusapua vanhemmaltaan heti kun he asuvat eri osoitteissa.
Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä
- lapsensa nimestä
- passista
- asuinpaikasta
- uskontokunnasta
- koulutuksesta ja
- terveydenhuollosta sekä
- lapsen omaisuuden käytöstä
Yhteishuolto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsen kanssa asuva vanhempi ei voisi muuttaa toiselle paikkakunnalle ilman tapaajavanhemman suostumusta. Yhteishuollossa kummallakin huoltajalla on oikeus saada tietoja lapsestaan viranomaisilta, mm. päivähoidosta, lääkäriltä, opettajilta ja poliisilta. Lähivanhemman kuoltua lapsi siirtyy automaattisesti toiselle yhteishuoltajalle, samoin lapsen perimän omaisuuden hallinta.
Yhteishuoltoa suositellaan yleensä ensisijaisena huoltomuotona.
Työnjakoyhteishuolto
Vanhemmat voivat myös valita yhteishuollon, jossa tuomioistuin määrää huoltajien työnajaosta. Esimerkiksi voidaan määrätä, että lähihuoltaja päättää muista asioista paitsi lapsen nimen muuttamisesta, jonka vanhemmat päättävät yhdessä. Tai lapsen kanssa asuva vanhempi voi päättää yksin lapsen asuinpaikasta, mutta muista asioista päätetään yhdessä. Tämä huoltomuoto pitää aina vahvistuttaa tuomioistuimessa. Lapsen biologisten vanhempien sijasta tai ohelle tuomioistuin voi vahvistaa muitakin huoltajia. Joskus esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen voi olla tällainen oheishuoltaja.
Yksinhuolto on joskus paikallaan
Jos vanhempien kiistat ovat jatkuvia, ja etenkin, jos kiistaa on sellaisista asioista, joista huoltajien pitäisi päättää yhdessä, yksinhuolto saattaa rauhoittaa lapsen elämän.
Yksinhuolto on useimmiten paras ratkaisu vanhemmille, joiden suhteessa on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa, päihdeongelmia, sairalloista mustasukkaisuutta, työnarkomaniaa tai muita addiktioita.
On myös muistettava, ettei yksinhuolto sulje tapaajavanhempaa pois lapsen elämästä, sillä vanhemmuus toteutuu lapsen ja vanhemman tapaamisissa, jotka voivat olla hyvinkin tiheitä ja kestoltaan pitkiä. Kiistatilanteissa kuitenkin yksinhuolto osoittaa selkeästi kumman vanhemman näkökulma toteutuu.
Vanhempien pitkä välimatka voi myös olla käytännöllinen syy yksinhuoltajuuteen. Jos toinen vanhemmista asuu ulkomailla, yksinhuolto tai työnjakoyhteishuolto on lapsen turvallisuudenkin kannalta järkevä huoltomuoto.