Suunnittelet eroa tai
olet eroamassa
- Asianajajien hinnoista
- Kummalle lapset?
- Yhteishuolto, yksinhuolto
- Miten omaisuus jaetaan?
- Miten tapaamiset järjestetään
- Miten lapsen elatus turvataan?
Olet eronnut mutta
asiat eivät suju
Olet tuen, toiminnan
tai ystävien tarpeessa
Lapsesi asuu toisen
vanhempansa luona
Tilaa nyt Muuttuva Perhe!
Tukea vanhemmuuteen, jaettuja iloja, neuvoja selviytymiseen, tietoa oikeuksista.
Vuositilaus 20 €, jäsenille maksuton. Tilaukset: Lähetä sähköpostia tai 040 774 9660 .
Deadline:
Numero: 2/2010 20.4.
Numero: 3/2010 1.9.
Numero: 4/2010 16.11.
Lapsella on oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa - turvallisesti
Huolto- ja tapaamisopimusta laadittaessa voidaan vahvistaa myös lapsen ja tapaajavanhemman tapaamisajat. Vanhemmat voivat sopia tapaamiset sellaisiksi, että ne täyttävät lapsen ja vanhempien tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhempien työajat, asuinolot, lapsen harrastukset, vanhempien välinen etäisyys ja käytettävissä oleva rahakin vaikuttavat, millaisiksi tapaamiset muotoutuvat.
Minkäänlaista ehdotonta lakisääteistä tapaamismallia ei ole olemassa. Noin puolet vanhemmista jättää tapaamiset avoimiksi. Mitä vanhempi lapsi on, sitä todennäköisemmin vanhemmat jättävät kysymyksen avoimeksi.
Joskus yksityiskohtainen sopimus on paikallaan
Joissakin tilanteissa vanhempien välisiä tapaamiskiistoja voidaan välttää yksityiskohtaisella tapaamissopimuksella, jossa tulkinnalle ei anneta tilaa. On esimerkiksi parempi sanoa pariton viikonloppu kuin joka toinen viikonloppu. Joskus sovitaan, että lapsi on joka toisen juhlapyhän tapaajan luona. Tärkeää on myös tarkkaan ilmaista, mistä päivästä ja kellonajasta juhlapyhätapaaminen alkaa ja mihin se loppuu esimerkiksi jouluaatosta klo 18.00 joulupäivän iltaan klo 18.00. Entä onko lapsi kaikki saman vuoden juhlapyhät tapaajan luona vuorovuosittain vai joka toisen juhlapyhän?
Tapaamisten peruuntuminen ja vahingonkorvaus
Peruuntuneiden tapaamisten varalle kannattaa sopia tavasta, jolla peruuntumisesta ilmoitetaan. Sopimuksessa kannattaa myös mainita, että mikäli tapaaja ei saavu esimerkiksi perjantai-iltaan klo 18.00 mennessä, tapaaminen peruuntuu siltä viikonlopun osalta. Näin lapsen ei tarvitse olla lähtövalmiina koko viikonloppua, mitä usein viranomaiset kiistatilanteissa muuten edellyttäisivät. Vuosilomasta voidaan sopia ilmoitettavan huhtikuun loppuun mennessä.
Lähihuoltaja ei voi pakkokeinoin vaatia tapaajavanhempaa ottamaan lasta luoksensa, vaikka tapaamissopimus olisikin vahvistettu. Jos tapaaja kieltäytyy noudattamasta sopimusta, lähihuoltajalle voi kuitenkin syntyä oikeus vaatia vahingonkorvausta vahingonkorvauslain perusteella, mikäli hänelle aiheutuu sopimuksen rikkomisesta ylimääräisiä kuluja, kuten lastenhoitokuluja tai hän joutuu peruuttamaan maksetun kurssin tai matkan. Vahingonkorvausta haetaan käräjäoikeuden kautta.
Kuka maksaa tapaamiskulut
Pääsääntö on, että tapaaja noutaa ja palauttaa lapsen ja maksaa niin matkakulut kuin lapsen oleskelunkin. Jos hänellä ei ole tähän varaa, hän voi vaatia kuluja viime kädessä toimeentulotukena. Mikäli sosiaalitoimi ei huomioi tapaamiskuluja toimeentulotukilaskelmassaan, tapaajan kannattaa ehdottomasti vaatia asia sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi.
Vanhemmat voivat luonnollisesti sopia muustakin tapaamiskulujen jaosta, kuten usein tehdään, jos matkakulut ovat erityisen suuret esimerkiksi useita lentomatkoja vuodessa.
Lähihuoltajan tulee edesauttaa tapaamisia
Tapaamissopimus tarkoittaa sitä, että lähihuoltajan on luovutettava lapsi sopimuksessa mainittuina aikoina etähuoltajalle tämän tullessa lasta noutamaan. Luonnollisesti tapaamisia voi olla enemmänkin, kyse on siis tapaamisminimistä, joka taataan tapaajavanhemmalle viime kädessä pakkokeinoin, uhkasakoin ja noudoin, mikäli lähihuoltaja kieltäytyy lasta luovuttamasta.
Lapsi ei halua tavata?
Lainsäätäjä lähtee siitä, että lähihuoltajan pitää aktiivisesti edesauttaa tapaamisten toteutumisia. Se, ettei estä tapaamisten toteutumisia ei siis vielä riitä, vaan lähihuoltajan tulee kannustaa lasta lähtemään tapaamisiin. Toisaalta lasta ei lain mukaan saisi pakottaakaan tapaamisiin. Käytännössä on joskus ollut vaikea vetää rajaa.
Tuetut tapaamiset
Mikäli tapaaja ei kykene hoitamaan lastaan tapaamisten aikana, voidaan sopia tuetuista tapaamisista esimerkiksi isovanhempien tai muun henkilön läsnäollessa. Tapaaminen voidaan myös toteuttaa jonkin harrastuksen yhteydessä, vaikkapa puutyöverstaalla, videopajalla, jääkiekkoharjoituksissa tms. Tuettuja tai valvottuja tapaamisia järjestetään paikkakunnasta riippuen myös esimerkiksi päiväkodeissa, turvakodeissa tai järjestöjen tapaamispaikoissa. Sosiaalitoimistosta voi tiedustella näitä tapaamispalveluita. Keino on käyttökelpoinen mm. jos taamiset eivät ole turvallisia lapselle tai lähivanhemmalle, tai jos lapsi on vauvaikäinen eikä tapaaja ole koskaan hoitanut hänen ikäistään.