Neuvoja arjen tilanteisiin

Suunnittelet eroa tai
olet eroamassa

• Asianajajien hinnoista
• Kummalle lapset?
• Yhteishuolto, yksinhuolto
• Miten omaisuus jaetaan?
• Miten tapaamiset järjestetään
• Miten lapsen elatus turvataan?

Olet eronnut mutta
asiat eivät suju

Olet tuen, toiminnan
tai ystävien tarpeessa

Odotat lastasi yksin

Lapsesi asuu toisen
vanhempansa luona

Tilaa nyt Muuttuva Perhe!

Tukea vanhemmuuteen, jaettuja iloja, neuvoja selviytymiseen, tietoa oikeuksista.

Vuositilaus 20 €, jäsenille maksuton. Tilaukset: Lähetä sähköpostia tai 040 774 9660 .

Deadline:
Numero: 2/2010 20.4. 
Numero: 3/2010 1.9.   
Numero: 4/2010 16.11.

Kuinka suuri elatusapu?
Kertasuoritteinen elatusapu
Jos sopuun ei päästä?
Jos maksua ei kuulu?
18-vuotiaaksi ja sen jälkeen koulutusavustus
Indeksikorotukset
Elatusapua on vaikea muuttaa
Elatustuki

Lapsen elatusapu

Eron yhteydessä lapsen elatusopimuksen laatiminen on kiireellisyyslistalla ensimmäisten joukossa. Sopimus voidaan tehdä heti kun lapsi ja vanhempi asuvat virallisesti eri osoitteissa. Elatussopimus on joko vahvistettava oikeudessa tai sosiaalitoimessa, minkä jälkeen se on toimeenpantavissa eli jos maksaja ei maksa, niin maksu voidaan periä ulosmittaamalla. Ellei sopuratkaisua synny, asia käsitellään oikeudessa.

Opuslex. Hyvä kokoelma laki-artikkeleita!

Kuinka suuri elatusapu?

Lapsen elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen huollosta aiheutuneista kustannuksista elatuskykynsä mukaisesti. Vanhemmilla on sopimusvapaus eli vanhemmat voivat keskenään melko vapaasti sopia kuinka suuri elatusapu on. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen ja hänen tulee kuitenkin virkansa puolesta huolehtia, ettei sopimus ole kohtuuton ketään osapuolta kohtaan.

Oikeusministeriö laati Lapsen elatusavun suuruuden arvioinnista suositusluonteisen ohjeen vuonna 2007 kts. http://www.om.fi/omju20072.htm. Tässä laskentamallissa määritellään ensin lapsen elatuksen tarve, joka jaetaan vanhempien elatuskyvyn mukaisessa suhteessa.

Elatusapu = lapsen tarve  *   etävanhemman elatuskyky   - luonapitovähennys

                             -------------------------  
                           etä + lähivanhemman elatuskyky

Ensimmäiseksi määritellään lapsen elatuksen tarve, joka koostuu yleisistä kustannuksista sekä erityisistä kustannuksista. Yleiset kustannukset perustuvat tilastokeskuksen tutkimuksiin suomalaisen lapsen kulutuksesta. Erityiskustannuksina huomioidaan lapsen osuus lähivanhemman todellisista nettoasumiskuluista, päivähoitokulut, erityiset koulutus-, harrastus-, -terveydenhoitokulut ja vakuutusmaksut. Näin saadusta summasta vähennetään lapsilisä ilman yksinhuoltajakorotusta, sekä mahdolliset lapsen omat tulot.

I LAPSEN TARVE =YLEISET JA ERITYISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ - VÄHENNYKSET

Yleiset kustannukset:
joko 0-6-vuotiaalle 250 euroa/kk
tai 7-12                  290
tai 13-17                390

Erityiskustannukset
Osuus lähivanhemman nettoasumiskuluista (=vuokra tai vastikkeet,asuntolainan lyhennykset ja korot - asumistuki tms.) 1 lapsi 23 %, 2 lasta 19 %/lapsi, 3 lasta 16 %/lapsi ja 7 lasta 10 %/lapsi
Päivähoitokulut sellaisenaan (mikäli kulut suurempia kuin julkisen päivähoidon, pitää molempien vanhempien olla yksimielisiä erikoispäivähoidon käytöstä tai se muuten katsotaan kohtuulliseksi)
Koululaisen iltapäivä- ja aamupäivätoimintakulut sellaisenaan (-"-)
Koulutuskustannukset (esim. erikielisen koulun lukukausimaksut) (- " -)
Erityisen harrastuksen (jota molemmat vanhemmat pitävät lapselle tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena) kustannukset
Vakuutusmaksut (jonka vanhemmat ovat ottaneet yhdessä tai kumpikin pitää tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena)
Erityiset terveyshoitokustannukset - sairaanlapsen hoitotuki
Muut erityiskustannukset

Vähennykset
Lapsilisä (ilman yksinhuoltajakorotusta, kaikkien vanhemman saamien lapsilisien keskiarvo)
Lapsen ansiotulot (ainoastaan, jos kokonaan siirtyy työelämään, ei pelkät kesäansiot tms.)
Lapsen pääomatulot ja varallisuus (erittäin harvoin ja tiukin ehdoin, huom! holhouslainsäädäntö))

Vanhempien elatuskyky

Kummankin vanhemman elatuskyky lasketaan melkein samalla lailla. Ainoana erona on se, että lähivanhemman asumiskuluista vähennetään lapsen osuus pois. Vanhemman elatuskyky perustuu hänen saamiinsa tuloihin tai mahdollisuuteen saada tuloja. Tavallisimmin huomioidaan nettoansio- tai elinkeinotulot, eläketulot, opintoraha, aikuisopintoraha ja työttömyyspäiväraha. Päivärahoja ja km-korvauksi a ei huomioida, mutta luontaisetujen (esimerkiksi, asunto-, ravinto- ja autoetu) verotusarvo huomioidaan. Avioliittolain nojalla maksettu puolison elatusapu lasketaan myös tuloksi. Toimeentulotukea, asumistukea (huomioidaan asumiskuluissa), opintolainaa, työttömyyskorvauksen ylläpitokorvausta eikä vammaistukea (huomioidaan erityisissä terveydenhoitomenoissa) ei lasketa tuloina.

Tuloista vähennetään vanhemman yleiset elinkustannukset (500 euroa, 420 euroa mikäli asuu uudessa parisuhteessa), nettoasumiskustannukset, erityiset terveydenhoitomenot, työmatkakustannukset, opintolainan lyhennykset sekä muusta elatusvastuusta aiheutuvat kustannukset (muut omat alle 18-vuotiaat lapset, joissakin tilanteissa myös puoliso) sekä tapaamiskustannukset

II LÄHIVANHEMMAN ELATUSKYKY = TULOT - VÄHENNYKSET
(Huom! tietyin edellytyksin elatuskyky on lapsikorotuksen suuruinen)

Vähennykset
1) Yleiset elinkustannukset 500 euroa (tai 420 euroa avo/avioliitossa oleva)
2) Asumiskustannukset sellaisenaan (mm. lainan lyhennykset ja korot, vastike, vuokra, sähkö ja vesimaksu, muu asumiskulu)
- näistä vähennetään asumistuki yms., jolloin saadaan nettoasumiskulut
- Mikäli vanhempi asuu avo/avioliitossa, asumiskulut puolitetaan
- Vähennetään vielä lapsen osuus asumiskustannuksista
3) Erityiset terveydenhoitomenot nettona (=todelliset kulut vähennettynä vammaisetuuksilla)
4) Työmatkakustannukset (julkisten kulkuneuvojen mukaan, jos niitä ei ole tai työ muuten edellyttää oman auton käyttöä huomioidaan 0.21 euroa/km 21,5 päivältä kuukaudessa. Mikäli työmatkojen veroetu on huomattava, se pitää ensin vähentää.)
5) Velanhoitomenot (lähinnä opintolainan, asuntolaina huomioidaan asumiskustannusten kohdalla)
6) Vanhemman muu elatusvastuu
- muiden omien alle 18-vuotiaiden lasten kuluina huomioidaan vain yleiskustannukset (250, 290 tai 390) eikä siitä vähennetä lapsilisää. Sen sijaan yleiskustannuksista vähennetään lapsen saama elatustuki/-apu tai puoliorvon eläke. Jos vanhempi elää lapsen toisen vanhemman kanssa, kulut puolitetaan. Mikäli lapsi on puolison aikaisemmasta suhteesta syntynyt, häntä ei huomioida.
-mikäli puoliso on sairautensa tai vammansa vuoksi työkyvytön, hoitaa pariskunnan yhteistä lasta, hänestä voi saada puolisovähennyksen 420 euroa ja puolet nettoasumiskuluista, avopuolisosta voi vähentää vastaavasti enintään 210 euroa, mikäli hän hoitaa pariskunnan yhteisiä lapsia kotona.
7) Lapsen tapaamiskustannukset
(ei huomioida alle 100 euroa/kk/lapsi suuruisia kustannuksia eikä 200 euroa ylittäviä kustannuksia. Esimerkiksi, jos tapaamiskulut ovat 120 euroa kuukaudessa, huomioidaan vähennyksenä 20 euroa.)

III ETÄVANHEMMAN ELATUSKYKY
Etävanhemman elatuskyky arvioidaan samoin kuin lähivanhemmankin, ainoastaan asumiskulut vähennetään sellaisenaan ilman, että lapsen osuutta vähennettäisiin. Avo/avioliitossa olevan asumiskulut puolitetaan.

Kunkin lapsen elatustarve arvioidaan yksilöllisesti, mutta saadut elatusavut lasketaan yhteen ja jaetaan lasten lukumäärällä, jotta lapsille saadaan samansuuruinen elatusapu. Joskus on kuitenkin perusteltua, että sisaruksilla on eri suuruiset elatusavut.

IV LUONAPITOVÄHENNYS
Elatusavusta voidaan vähentää luonapitovähennys, jos tapaamisia vähintään seuraavasti:

Mikäli näin laskettu elatusapumaksu on suurempi kuin maksajan elatuskyky, lopulliseksi elatusavuksi vahvistetaan maksajan elatuskyky.

Pitkään oli käytäntönä prosenttisääntö: muualla asuva vanhempi maksoi 10-15 % bruttoansioistaan ensimmäisestä lapsesta, 9 % seuraavasta ja 8 % sitä seuraavasta. Joissain tapauksissa elatukseksi laskettiin 20 % nettoansioista. Tämä malli korostaa käytössä olevien varojen ratkaisevaa osuutta kulutuksessa ja elatusapuakin määrättäessä ratkaisevassa asemassa on maksajan maksukyky. Useimmissa maissa tämä on vallitseva käytäntö.

Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja saa pienen elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.

Lapsen elatusavusta ei lähihuoltaja voi luopua etukäteen. Jos tällaisen sopimuksen on allekirjoittanut, niin se on suoraan lain nojalla pätemätön. Sen sijaan jälkikäteen lähihuoltaja voi lapsen puolesta luopua elatusapusaatavista, jos hän katsoo sen olevan lapsen edun mukaista.

Sivun alkuun

Kertasuoritteinen elatusapu

Joissakin tapauksissa on kätevää maksaa elatusapu tai osa siitä kertasuoritteisena. Tässäkin kannattaa kuitenkin miettiä ensin kullekin lapselle kuukausierä. Tämä kerrotaan jäljellä olevien elatuskuukausien määrällä ja lisäksi vielä diskontataan esim. 12 kk euribor-korolla, koska tähän elatusapuun ei tule indeksitarkistuksia. Jos etävanhempi on omaisuuden osituksessa saamassa tasinkoa lähivanhemmalta voi joskus olla hyvä kuitata se tällaisella kertasuoritteisella elatusavulla. Käytä aina asianajajan apua kun harkitset kertasuoritteista elatusapua.

Jos sopuun ei päästä?

Jos vanhemmat eivät löydä sopuratkaisua, on lapsen nostettava elatuskanne käräjäoikeudessa. Koska hän ei voi sitä itse alaikäisenä tehdä, lainsäätäjä edellyttää että lähivanhempi hoitaa asian. Älä siis arkaile kanteen nostamista ripeästi. On huomioitava, että elatusavuksi voidaan määrätä myös 0 euroa. Päätös tai sopimus kannattaa siis saada kuntoon, vaikka elatusvelvollisella ei olisi maksukykyä lainkaan tai hänen olinpaikkaansa ei tiedettäisi. Ilman elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsi ei nimittäin ole oikeutettu myöskään elatustukeen, joka on 118,15 euroa/kk. Kiirettä kannattaa pitää siksi, että tuomioistuin määrää elatusavun maksettavaksi takautuvasti ainoastaan kanteen vireillepanopäivästä lähtien. Erityisen painavista syistä se voidaan määrätä maksettavaksi takautuvasti vuoden ajalta (kanteen pakoilu, ei ole mitenkään osallistunut lapsen elatukseen).

Sivun alkuun

Jos maksua ei kuulu?

Elatusapu maksetaan etukäteen kuukauden 1. päivänä, jos muusta maksupäivästä ei ole sovittu. Jos maksu ei ole ilmestynyt tilille, lähihuoltaja voi anoa sosiaalitoimelta elatustukea lapselle. Elatustukea maksetaan hakemiskuukauden alusta lähtien, korkeintaan kolmelta kuukaudelta takautuvasti. Lähihuoltaja voi myös itse viedä elatussopimuksen ulosottovirastoon ja täyttää ulosottohakemuksen. Elatusvelvollista pyydetään esittämään kuitit maksamistaan elatusavuista. Jos niitä ei ole, niin elatusavut ulosmitataan palkasta, eläkkeestä tai omaisuudesta. Elatusvelvollinen joutuu maksamaan myös ulosottomaksun, sen sijaan ulosotto ei johda luottokelpoisuuden heikkenemiseen, muuta kuin niissä tapauksissa, joissa maksaja todetaan varattomaksi. Ulosotolla on nykyään oikeus saada tietoja velallisen palkkatuloista Eläketurvakeskukselta sekä pankkitileistä pankeilta. Elatusapuvelka on etuoikeutettu; se ulosmitataan ennen mahdollisia muita velkoja ja siihen lisätään tavanomainen viivästyskorko.

18-vuotiaaksi ja sen jälkeen koulutusavustus

Elatusapua maksetaan lapsen 18-vuoteen asti Vanhemmat elättävät lastaan kunnes tämä täyttää 18 vuotta. Mikäli lapsi avioituu, vanhempien elatusvastuu lakkaa hääpäivään. Samoin tapahtuu, jos lapsi lopettaa koulun ja siirtyy pysyvästi työelämään tai alkaa saada työkyvyttömyyseläkettä. Koulujen loma-aikana tehty työ ei ole itsensä elättämistä. Mikäli lapsi opiskelee täytettyään 18, voi hän vielä saada etävanhemmaltaan koulutusavustusta. Sitä maksetaan usein meneillään oleva oppilaitos loppuun. Koulutusavustussopimus laaditaan samoin kuin elatussopimuskin sosiaalitoimessa ja kiistatapauksissa tuomioistuimessa.

Indeksikorotukset

Elatusapu ja elatustuki ovat sidottuja elinkustannusindeksiin. Kumpikin nousee tai laskee vuoden alussa todellisen elinkustannusindeksin muutoksen verran. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa asiasta päivälehdissä marraskuun aikana. Korotusta/laskua voi tiedustella myös sosiaalitoimistosta lastenvalvojalta. Hän myös merkitsee pyydettäessä muutoksen elatussopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Elatusvelvollisen pitää kuitenkin maksaa maksu oma-aloitteisesti. Laiminlyöty maksu voidaan ulosmitata samoin kuin muukin laiminlyöty elatusapu. Kannattaa muistaa, että elatusapuvelka vanhenee lopullisesti viidessä vuodessa.

Elatusapua on vaikea muuttaa

Jos vanhemmat ovat kummatkin muuttamassa sopimusta ja ovat yhtä mieltä muutoksen suuruudesta, voivat he koska tahansa laatia uuden sopimuksen sosiaalitoimistossa. Mutta jos vanhemmat riitelevät muutoksesta, heidän pitää nostaa elatusavun nosto- tai laskukanne käräjäoikeudessa. Jotta tuomioistuin päättäisi muuttaa vahvistettua elatusapua, olosuhteissa pitää pystyä osoittamaan ennalta aavistamaton, pysyväksi jäävä, oleellinen olosuhteiden muutos. Tällaista muutosta puoltaa vähintään 20 %:n nettotulojen muutos, uusien huollettavien syntyminen, pitkäaikaistyöttömyys peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. On huomattava, ettei yhden uuden huollettavan syntyminen, lyhytaikainen työttömyys eikä myöskään oma-aloitteinen, tahallaan tehty tulojen heikennys vielä oikeuta elatusavun laskemiseen.

Sivun alkuun

Elatustuki

Jos lapsen toinen vanhempi laiminlyö elatusavun maksamisen, eikä sitä saada perittyä ulosoton kautta, voi lapsen kanssa asuva vanhempi hakea elatustukea Kela:lta. Elatustukea voi hakea heti kun elatusapu ei ole tullut määräpäivään mennessä tilille. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen oikeuden päätös tai sopimus. Elatustuen myöntämisen jälkeen Kela perii saatavaa elatusvelvolliselta. Hänellä on jälkikäteen mahdollisuus hakea vapautusta maksetuista elatustuista, jos maksukyvyttömyys on johtunut maksuvelvollisen sairaudesta, työttömyydestä taikka muusta niihin verrattavasta syystä.

Elatustukea voi saada myös silloin

• kun elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi maksuvelvollisen maksukyvyttömyyden vuoksi tai
• kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai isyyden selvittäminen on vielä kesken.

Elatustuen määrä on 136,41 euroa markkaa/lapsi/kk.

Sivun alkuun

Oikeusministeriö avioliitton päättämisestä.