TAPAHTUU LÄHIAIKOINA

 

Tietoa ja tukea vanhemmille

 

Eron ABC-chat maanantaisin klo 10-11.00
Miten lapsen asiat järjestetään vanhempien eron jälkeen?  Kysy anonyymisti  osoitteesta: www.perheikaa.fi/chatit/Eron ABC-chat.  YVPL:n ammattilaiset vastaavat.

Helsinki Eronneiden vanhempien lasten ryhmä tapaa to 18.1., 25.1. ja 1.2. klo 17-19 ja la 10.2. klo 11-16. Tullinpuomin leikkipuistossa Mannerheimintie 81 A. Kyselyt ja ilmoittautuminen 20.12. mennessä: terhi.rapeli(at)yvpl.fi tai 040 1863421. Ryhmän järjestää Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ja Kaapatut Lapset ry yhdessä.  Ryhmä on maksuton. 

Tervetuloa Yhden vanhemman perheiden vertaisryhmiin

Hangon yksinhuoltajien vertaistukiryhmä kokoountuu kevään 2018 aikana 30.1., 27.2., 27.3., 24.4. ja 22.5. klo 17.30 - 19.00. Paikkana on Perhekeskus Pikku-Lilla, Bulevardi 15. Lisätiedot saat tästä: inkeri.laaksamo(a)hanko.fi

Helsingin Herttoniemen olohuoneen parillisten viikkojen lauantaisin klo 16-18 osoitteessa Karhutie 11. Olohuone järjestetään yhteistyössä PÄKSY:n, Pienperheyhdistyksen ja Kaapatut Lapset ry:n kanssa. Lisätietoja: terhi.rapeli(at)yvpl.fi tai 040 186 3421.

Helsingin Oulunkylän olohuone kokoontuu parittomien viikkojen tiistaisin klo 17-19 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Yhteyshenkilönä on perhetyön diakoni Terhi Lahdensalo:050 365 3987 tai terhi.lahdensalo(at)evl.fi. Yhteistyössä Päksy ry ja Oulunkylän seurakunta. 

 

 

Helsingin Tullinpuomin puiston olohuone kokoontuu parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30-19.30. Kauden viimeinen kerta on 11.12. Paikkana Tullinpuomin puisto
osoitteessa Mannerheimintie81A. Lisätietoja:minttulainen(at)gmail.com.

Helsingin Vuosaaren yhden vanhemman perheiden olohuoneen tapaamiset parittomien viikkojen sunnuntaisin klo 17-19 Haruspuistossa osoitteessa Meri-Rastilan tori 7. Lisätietoja olohuoneen vertaisohjaajalta Minnalta: muuminna(at)outlook.com. Yhteistyössä Pienperheyhdistyksen kanssa.

Helsingin Olohuone monikulttuurisille yhden vanhemman perheille tapaa Vallilassa joka kuukauden toinen keskiviikko klo 17.30-19.30. Lisätietoja vertaisohjaajalta Eijalta: eija.tuominen(at)iki.fi

Helsingin Sateenkaareva Olkkari tapaa 16.12 klo 15-17 Pienperheyhdistyksen tiloissa Sörnäisissä osoitteessa Kinaporinkatu 11 A.  Lisätietoja tapaamisista saat vertaisohjaajalta Sadulta satumustonen@gmail.com. Yhteistyössä Pienperheyhdistyksen kanssa.

Helsingin Totaaliyhäriolkkari kokoontuu kerran kuukaudessa lauantaisin klo 16-18 Tullinpuomin puistossa osoitteessa Mannerheimintie 81 A. Lisätietoja vertaisohjaajalta Tuijalta 
  040 530 1351. Yhteistyössä Totaaliyhärit ry:n kanssa. 

Hämeenlinnan uusperheellisten olohuone kokoontuu joka kuukauden kolmantena keskiviikkona klo 17.30 – 19.00 Malliksessa, Turuntie 24 A 10. Lisätietoja: 050 356 5179.  Yhden vanhemman perheet ovat tervetulleita! Yhteistyössä Hämeenlinnan MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa. 

 

 

Iisalmen Yhden vanhemman perheiden ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen torstaisin eri teemoin. Ryhmän kokoonpano on kevään 2018 ajan suljettu, mutta vapaita paikkoja ja lisätietoa voi kysyä: lapsityönohjaaja Riitta Kauhanen 044 7335227, riitta.kauhanen(at)evl.fi

 

Imatran Yhden vanhemman Olkkari kokoontuu kuukausittain Monikulttuurinen toimintakeskus Kipinässä, Asemäentie 6 B, Imatra. Lisätietoa: info@imatrankipina.com tai puhelimitse: +358 50 3543 333

Janakkalan/Turengin olohuone kokoontuu kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 17.30-19.30 Turengin seurakuntakeskuksen salissa, Juttilantie 2, 14200 Turenki.Kauden viimeinen kokoontuminen  4.12. joulutunnelmissa. Keväällä kokoontumiset: 8.1., 5.2., 5.3., 9.4., 7.5. ja 4.6. klo 17.30-19.30 perhekeskuksen tiloissa: Turengin terveysasema, Tapailanpiha 13 B, pääovista sisään. Aloitamme yhteisellä keittoruokailulla klo 17.30-18 .00. Mukana illoissa diakoni Päivi Harju  ja Tiina Alakoski seurakunnasta, jolta lisätietoja: 044 7656971.

 

 

Joensuun seudun yhden vanhemman perheiden olkkari kokoontuu keväällä 2018 tiistaisin 9.1., 6.2., 13.3., 10.4., 8.5.  Joensuun Perheentalolla, Rantakatu 15. Lisätietoa: okkominja(at)gmail.com

Kaarinan olohuone joka toinen viikko SOS-lapsikylässä parillisten viikkojen torstaisin 25.1.- 17.5. klo 17.30 – 19.00 Luhtikatu 2 A, Kaarina.Ilmoitathan osallistumisestasi lastenhoidon ja iltapalan järjestämiseksi edelliseen tiistaihin klo 18 mennessä sähköpostilla karita.suomi@gmail.com

 

 

Kajaanin Totaaliyksinhuoltajien vertaistukiryhmä kokoontuu maanantaisin klo 17.30-19.30 Teppanan kohtaamispaikassa,  Rekitie 1, Kajaani. Varaa lastenhoito edellisen viikon keskiviikkona Sonjalta 040 245 1733. Yhteistyössä Totaaliyhärit ry ja Kainuun yksin- ja yhteishuoltajat ry.

 

 

Kankaanpään yhden vanhemman perheiden vertaistukiryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 17.30-19.00 päiväkoti Petäjäisen Mesimarjat-tilassa. Lastenhoito järjestetty. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen maksu.  Yhteistyössä MLL:n Kankaanpään alueyhdistyksen kanssa. Lisätietoja:  granholm.nina(at)gmail.com, 0404144991. 

Keminmaa Kokoonnumme Seurakunnan Vanhassa pappilassa Rantatie 26 C 94400 Keminmaa joka kuukauden viimeisenä maanantaina klo 17.30–19.30. Ajat: 30.1, 29.1, 26.2, 26.3, 30.4, 28.5 Lisätietoa: Seija 040 846 5093.

Kokkolan olohuone kokoontuu sunnuntaisin klo 14.00-16.00 Yhteisöklubi Silta, Rantakatu 6 Chydenian 3. kerros, Hesburgerin yläkerto. Kulku hissillä. Lisätiedot: olohuoneen ohjaajat Pauliina, 050 527 1751 tai Nanna 046 637 4210.

 

 

Lappeenrannan yhden vanhemman perheiden olkkari kokoontuu parittomien viikkojen lauantaisin klo 10-12 MLL:n Pikku-Tirikassa Armilankatu 33 A. Lisäksi Lappeenrannassa toimii Ensi- ja turvakotien liiton hankkeen alla neuvokahvila Valopilkku, jonne yhden vanhemman perheet ovat tervetulleita:  http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/neuvokeskus2/vanhemmille/vertaiskahvila-kun-kaipaat-juttu/aukioloajat-valopilkku-lappeenra/

 

Kuopion yhden vanhemman olkkari kokoontuu keväällä 2018 joka kuukauden ensimmäinen keskiviikkona: 3.1., 7.2., 7.3., 4.4., 2.5. klo 17-19 Kuopion Perheentalolla, tervetuloa!

Kuopion Ero-isät-erossa kokoontumiset keväällä 2018 Kuopion Perheentalolla keskiviikkoisin 17.1., 14.2., 14.3, 18.4.,16.5. klo 18-20.

Kuopio Eroneuvokahvila kokoontuu ke 10.1., 14.2., 14.3., 11.4., 9.5. Ensikotiyhdistys, Haapaniementie 10.  Lisätietoja:0400 441 708, marjo.meriranta(at)yvpl.fi. Järjestäjät: YVPL ry Itä-Suomi ja Kuopion Ensikotiyhdistys ry.    

Lahden turinat  torstaisin alkaen 17.30. Perhetuvalla, Loviisankatu 14, Lahti. Lisätietoa: Sari Heinonen 040 544 2358.

Lohjan olohuoneen  kokoontumiset on  Moision päiväkoti 2:ssa avoimen päiväkodin tiloissa   klo 17.30 - 19.30 osoitteessa Kurjenkatu 12-14. Sisäänkäynti pihan puolelta, sininen ovi. Kahvitarjoilu. Lisätietoja: Piia Karppinen 040 526 5972.

Mikkelin seudun yhden vanhemman perheiden ryhmän kokoontumiset perjantaisin, lisätietoa: marjo.meriranta@yvpl.fi, 0400 441 708.

Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry
www.osyvp.fi
Pj. 045 873 0010,
oulunseudunyvp.pj(at)gmail.com,
Jäsenasiat
oulunseudunyvp(at)gmail.com, Toimisto 044 369 0844 Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:n vertaistukea tarjoavat olohuoneet:

Oulun Yksin lapsen kanssa olohuone Keskusta, Hyvän Mielen talo, Kauppurienkatu 23, 2. krs.  Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo. 17.30 – 19.30. (6.2., 6.3., 3.4., 2.5.) Yhteistyössä Oulun kaupunki.

Oulun Koskelan olohuone, Hyvinvointineuvolan tilat, Tullimiehentie 4. Kokoontuu joka kuukauden neljäs tiistai klo. 17.30 – 19.30. (23.1., 27.2., 27.3., 24.4., 22.5.) Yhteistyössä Oulun kaupunki.  

Oulun Linnanmaan olohuone, Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistonkatu 7. Kokoontuu joka kuukauden toinen torstai klo. 17.30 – 19.30. (11.1., 8.2., 1.3., 12.4., 17.5.) Yhteistyössä Tuiran seurakunta.

Oulun Kaakkurin olohuone, Pyhän Andreaan kirkko, Sulkakuja 8. Kokoontuu joka kuukauden kolmas keskiviikko klo. 17.30 – 19.00. (17.1., 21.2., 21.3., 18.4., 9.5.) Yhteistyössä Karjasillan seurakunta. 

Oulun Rajakylän olohuone, Kerrostalo, Ruiskukkatie 3. Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo. 17.30 – 19.30. (7.2., 7.3., 4.4., 2.5.) Yhteistyössä Oulun kaupunki ja Itu2-hanke.

Muhoksen olohuone, Koivulehdon päiväkoti, Tehtaantie 2, Muhos. Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen torstai klo. 17.30 – 19.30. (1.2., 1.3., 5.4., 3.5.) Yhteistyössä Muhoksen kunta.

Oulun Perheolohuone yhden vanhemman perheille lapsineen, Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53. Hox! Osoite muuttunut. Ryhmä kokoontuu joka kuukauden kolmas sunnuntai klo. 12.30 – 14.00 (21.1., 18.2., 18.3., 15.4., 27.5.) Yhteistyössä Oulun kaupunki.

Oulun Nuorten leskien olohuone, Kumppanuuskeskus, Kansankatu 53. Kokoontuu kerran kuussa sunnuntaina klo. 16.00 – 18.00. Lastenhoito järjestetään tarvittaessa, ilmoita viikkoa aiemmin oulunseudunyvp@gmail.com/044 369 0844 (14.1., 18.2., 18.3., 15.4., 20.5.)

Oulun Nuorten äitien olkkari alle 25-vuotiaille. Kokoontuu osoitteessa Kirkkokatu 19 A 9 joka kuukauden ensimmäinen torstai. Kevään tapaamiset ovat 1.2., 1.3., 5.4., 3.5. ja 31.5. klo 17.30-19.00. Yhteistyössä Oulun Tyttöjen Talo.

Mikkelin seudun yhden vanhemman perheiden ryhmä aloittaa keväällä 2018. Lisätietoa ja tiedustelut: Marjo Meriranta, 0400 441 708, marjo.meriranta(at)yvpl.fi

Muhoksen olohuone, Koivulehdon päiväkoti, Tehtaantie 2, Muhos. Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen torstai klo. 17.30 – 19.30.

Naantalin olohuone klo 17.30 – 19.00 ti 16.1., to 8.2., ti 13.3., to 5.4. ja ti 22.5. Ripikatu 13, Naantali yhteistyössä MLL:n  kanssa.

Porin yhden vanhemman perheiden vertaistukiryhmä (olkkari) kokoontuu joka  kuukauden  viimeisenä  lauantaina klo 15.00-17.00 Kohtaamispaikassa, Liisankatu 11. Yhteyshenkilö: Marika p. 045 248 7209

 

 

Raision vertaistukiryhmä yhden vanhemman pikkulapsiperheille kokoontuu joka torstai klo 13.30-15.30 Pappilan perhetalossa, Kirkkoherrankuja 2. Ryhmä aloittaa Joulutauon jälkeen 11.1.2018. Mukavaa yhdessäoloa, uusia ystäviä, välipala.Lisätiedot: sari.jokinen(at)evl.fi, 044 716 0391 tai tanja.tulonen(at)raisio.fi, 044 797 1644.

Rauma Yhden vanhemman perheiden olkkari Nortamon perhekeskuksessa, Cafe’ Tassulassa, Nortamonkatu 30 joka kuukauden neljäntenä maanantaina 22.1, 26.2, 26.3, 23.4 ja 28.5 klo 17.00- 19.00. Paikan päällä 26.2. myös Yhden Vanhemman Perheiden liiton Teija Hallbäck-Vainikka, joka kertoo mm. liitosta ja kesän 2018 tuetuista lomista. Rauman yhteyshenkilö Noora p. 040-867 1300 tai nooraepohjola(at)gmail.com

Riihimäellä Yksin- ja yhteishuoltajien Olkkarit kerran kuussa klo 18-19.30 maanantaisin   Temppelikatu 9 C, kerhohuone. Yhteistä ohjelmaa aikuisille, sillä aikaa lastenhoito viereisessä tilassa. Lopuksi yhteinen iltapala. Ilmoittaudu paria päivää ennen Tiinalle, p. 050-3237964 tai  tiina.heiskanen@evl.fi.

Seinäjoen olohuone
Pohjan srk-kodilla,Väinölänkatu 4 A, kerran kuukaudessa tiistaisin 23.1., 20.2., 20.3., 17.4. ja 15.5.2018  klo 17.30-19.30 Lastenhoito/nyyttärit. Yhteyshenkilö diakoni
seija.saari(at)evl.fi 050 570 6273.Tapaamisia myös MLL:n perhetalossa eli Kivirikossa  tiistaisin klo 17-19   Lisätietoja näistä: elina.heinamaki@mll.fi.Kausi alkaa taas tammikuussa.

Tornion olohuone kokoontuu Tornion Perheiden talolla parittomien viikkojen keskiviikkona klo.17.30-19.30, Putaankatu 2.Lisätietoa: Seija 040 846 5093.

Turengin/Janakkalan olohuone kokoontuu kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 17.30-19.30 Turengin seurakuntakeskuksen salissa, Juttilantie 2, 14200 Turenki. Mukana illoissa diakoni Päivi Harju  ja Tiina Alakoski seurakunnasta, jolta lisätietoja: 044 7656971. 

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry
Kts. myös Kaarinan, Raision, Naantalin ja Uudenkaupungin olkkarit!

Letitys -ilta 14.2.
Hiihtoloman viikonloppuleiri Sinapissa 16. - 18.2.
Kybersielut -teatteria 28.2.
Kevätkokous 7.3.
Broken Heart Story -teatteria 14.3.
Uintiretki Forssan Vesihelmeen 17.3.
Peukaloinen eli Nils Holgerssonin ihmeellinen matka 11.4.
Vappupicknik 1.5.
Helatorstain retki Tukholmaan 9. - 12.5.

Turun kuntoilu-olohuone parittomien viikkojen tiistaisin 16.1.- 8.5. klo 18.00 – 20.00 Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa (os. Karviaiskatu 7). Pihalla on maksuttomia parkkipaikkoja ja bussiyhteys hyvinvointikeskuksen pihalle (Palvelulinja 1 sekä linjat 9, 12 ja 99 läheiselle pysäkille).
Turun ja Kaarinan seurakunnan järjestämä yhden vanhemman perheiden olohuone 18.1.2018 alkaen klo 17.00 – 19.00. Lisätietoja: Helena Aarnivuo/Maarian seurakunta 040 341 7476 ja Päivi Kuusela/Operaatio Ruokakassi ry, 044 239 4984.
Lisätietoja www.turunseudunyksinhuoltajat.com
 

 

 

 

Tuusulan yhden vanhemman perheiden olohuone starttaa kerran kuussa torstaisin klo  17.30-19.30. Perhekeskus Myötätuulessa, Purjekuja 1, Tuusula. Iltapala ja lastenhoito järjestetty. Lisätietoja: Katja Manninen-Abbouchi, Varhaiskasvatuksen ohjaaja, Tuusulan seurakunta p. 040 778 9776. Uutta! Facebookissa suljettu ryhmä: Tuusulan yhden vanhemman perheen olohuone.

Uudenkaupungin olohuoneen toiminta käynnistyy keväällä su 14.1.2018 klo 15.00 – 17.00, Uudenkaupungin MLL:n tiloissa, Rantakatu 15. Yhteyshenkilöt: merjamanty(at)gmail.com,pamariini(at)gmail.com ja makela.katja@gmail.com

 

Vantaankosken seurakunnan YH-olohuone kokoontuu  perjantaisin klo 17-20.  HUOM: Uusi kokoontumispaikka Vantaanlaakson kerhotilassa,pienen ostarin yläkerrassa,Naapurinkuja 2. Lisätietoja saa Ritva-Leenalta, 0503589217 ritvaleenatuuli(at)hotmail.com

Kts lisää ryhmiä osoitteessa: www.yvpl.fi/Jäsenyhdistykset ja niiden toiminta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

http://www.eriparivanhemmat.net/keskustelu


26.08.2010

26.8.2010 Lausunto EU:n lasten oikeuksien strategialuonnokseen


Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (myöh. YVPL) arvostaa komission työtä luoda EU:n lasten oikeuksien strategia.  On ilmeistä, että ilman yhteisiä tavoitteita moni lapsen oikeus jää toteutumatta.  EU tarjoaa myös oivan mahdollisuuden selvittää ja vertailla erilaisten maiden viranomaiskäytäntöjä ja kehittää niitä lapsen oikeudet paremmin huomioiviksi.  Toivotamme tervetulleeksi mahdollisten yhteisten perhe- ja lapsilainsäädäntöön liittyvien standardien kehittämisen.  

Lapsiystävällinen tuomioistuin

Lapsiasioiden tuomioistuinkäsittely vaatii erikoisolosuhteita ja perehtyneisyyttä, jotka ovat mahdollisia vain oikeudenkäyntejä keskittämällä.  Sen vuoksi yleisiin tuomioistuimiin pitää perustaa perhe- ja lapsiasiainosastot. EU:n tasolle tulee perustaa myös oma kansainvälinen perheoikeusyksikkö käsittelemään mm. lapsikaappauksia.

YVPL kannattaa EN:n strategialuonnoksessa esitettyjä lapsiystävällisen tuomioistuimen tavoitteita mm. sitä, että lapsi perehdytetään etukäteen tuomioistuimen toimintaan sekä puheenjohtajan, syyttäjän ja asianajajien rooleihin ja että tuomioistuimessa käytetään lapsille ymmärrettävää kieltä. Lapsia kuulustelevien henkilöiden pitää olla koulutettuja lapsen kuulemiseen ja kuulusteluissa pitää käyttää video- yms. tallenteita aina kun voidaan.  Odotustilat pitää muuttaa lapsille soveltuviksi mm. niin, ettei lapsen tarvitse olla tekemisissä rikoksentekijän kanssa.   Käsittely pitää tehdä riittävän lyhyissä jaksoissa. 

Suomessa jo huolto- ja tapaamiskiistat käsitellään eri tuomioistuimissa kuin lastensuojeluun liittyvät kiistat.   YVPL onkin esittänyt, että edes näiden käsittely yhdistetään samaan tuomioistuimeen.  Tutkimusten mukaan 500 ns. pitkittyneessä huoltokiistakierteessä olevalla perheellä peräti 42 % on lastensuojelun asiakkuus (Valkama, Litmala Lasten huoltoriidat käräjäoikeudessa.  Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 224, 30, 2006).  Ei olekaan tavatonta, että samassa perheessä on kaksi tai useampi eri tuomioistuinkiistaa, jotka kuitenkin käsittelevät saman asian eri puolia ja etenevät eri tuomioistuimissa omaa tahtiaan. 

YVPL pitää myös tavoiteltavana, että nykyistä useammat EU:n jäsenmaat perustavat perhe- ja lapsiasiainministeriöitä.  Nämä asiat ovat poikkihallinnollisia, jolloin ilman niihin perehtynyttä ministeriötä saattaa käydä niin, ettei mikään taho kanna riittävästi kokonaisvastuuta perheiden ja lasten hyvinvoinnista.   

Lapsen kuuleminen

Huolto- ja tapaamiskiistojen yhteydessä tavoitteena pitää olla se, että lasta kuulevat käräjätuomari yhdessä psykologin tai lastenlääkärin tms. asiantuntijan kanssa mieluimmin lapsen kotona.  Asiantuntijan pitää hallita lapsen kehitys, vanhemmuus ja konfliktin ratkaisu sekä ymmärtää   riippuvuuskäyttäytymistä, kuten päihde- ja lähisuhdeväkivaltaproblematiikkaa.  Huoltokiistassa lapsen ei pidä joutua kertomaan mielipiteitään kummankaan vanhemman läsnä ollessa, koska lasta ei pidä asettaa solidaarisuusristiriitaan heidän suhteen.  Norjassa on kehitelty ns. Follo -sovittelumalli, joka on menestyksellisesti tuonut lapsen näkökulman huoltokiistan tuomioistuin sovitteluun.

Suomessa joka toisen huolto- ja tapaamiskiistan yhteydessä lasta ei kuulla lainkaan.  Toisaalta joka toisen kiistan käsittelyn yhteydessä kuuleminen voi olla korkeatasoista, mutta se tapahtuu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sosiaalitoimessa, jossa laaditaan käräjäoikeuden pyynnöstä perheen olosuhdeselvitys.  Näiden selvitysten tasoa ovat vuosikausia arvostelleet kriittisesti niin vanhemmat kuin käräjäoikeudetkin.  Olosuhdeselvitysten tekijät ovat yleensä sosiaalityöntekijöitä, joiden koulutus ei riitä tähän työhön kuin osittain.  He joutuvat mm. tekemään lapsen kehitysarvioita, minkä Laki terveyden huollon ammattihenkilöstöstä 559/1994 määrittää nimenomaan psykologin ammatin harjoittamiseksi. Käräjätuomarit eivät aina määrittele riittävän tarkasti, mitä he haluavat selvitettävän.  Selvitystarve voi luonnollisesti myös muuttua tuomioistuinkäsittelyn aikana.  Eri viranomaisten, kuten tuomioistuinten ja sosiaalitoimen, väliset kulttuurierot luovat otollisen maaperän väärinkäsitykselle.  Yhteistä kieltä ei ehkä ole riittävästi kaikissa tilanteissa. Päätös ei välttämättä perustu riittävään ja oleelliseen tietoon perheen olosuhteista.

Viivästyksiä tulisi välttää

Lapsen asioiden hoitaminen vaatii ripeyttä.  Huoltokiistojen keskimääräinen käsittelyaika Suomessa on 8 kk, enimmillään jopa kaksi vuotta.  Noin vuoden kuluttua lapsen usein katsotaan juurtuneen olemassa oleviin olosuhteisiin, vaikka ne on toteutettu esimerkiksi vastoin käräjäoikeuden päätöstä.  Esimerkiksi, jos lapsi jää eron yhteydessä toiselle vanhemmalle, niin ennen kuin huolto-oikeudenkäynnistä on saatu ratkaisu, on yleensä ehtinyt kulua lähes vuosi, jolloin kynnys muuttaa lapsen olosuhteita on ehtinyt jo nousta.  Suomen Kotikuntalakikin edellyttää, että henkilöt rekisteröidään sinne, missä he tosiasiallisesti oleskelevat.  Tämä saattaa omalta osaltaan tukea omavaltaista vanhempaa. 

Suomessa on yleistynyt käytäntö, jonka mukaan esimerkiksi lapsen terapiaa ei voi käynnistää, mikäli lapsen huoltajuus on epäselvä. Tämä on tilanne usein juuri silloin, kun odotellaan lapsenhuolto-oikeudenkäynnin alkamista. Kuitenkin odotusaika voi olla erityisen koetteleva kaikille sen osapuolille. 

Myös elatusapuoikeudenkäynnit voivat venyä vuoden mittaisiksi, esimerkiksi silloin, kun lapsi muuttaa etävanhempansa luokse.  Tällöin uuden lähivanhemman pitää kuitenkin jatkaa elatusavun maksamista toiselle vanhemmalle.  Vaikka hän maksaa myös lapsen kulut, hän ei saa vielä toiselta vanhemmalta lainkaan elatusapua eikä myöskään elatustukea.  Tämä rasitus voi olla suuri vuoden mittaisen odotuksen aikana ja lapsi saattaa olla jopa vaarassa jäädä elatuksen puutteeseen, vaikka hänen vanhemmallaan olisi hyvätkin tulot.  Näin ei ollut lainsäätäjän tarkoitus, mutta tuomioistuinruuhkat ovat aikaansaaneet tilanteen. Lapsi- ja perheasiat pitääkin jo luonteensa vuoksi käsitellä mahdollisimman nopeasti.  Lakiin tuleekin kirjata, että lapsiasiat otetaan aina käsittelyyn viimeistään seitsemän päivän kuluessa.

Lapselle oma puolueeton asiamies

Lapsella pitää olla myös mahdollisuus käyttää nykyistä enemmän omaa asiamiestä aina silloin kuin hänellä ja hänen vanhemmallaan on eturistiriita.  Edunvalvojan apuna tulee olla psykologi tai perheterapeutti.

EU:n jäsenmaiden kansalaisten henkilötietojen todentaminen toisessa jäsenvaltiossa

Yhdessä EU-maassa hyväksytty sopimus tai oikeuden päätös tulee automaattisesti olla voimassa muissa jäsenvaltioissa. Ennen päätöksentekoa tulee tarkkaan selvittää onko kyseinen jäsenmaa oikeutettu tekemään lasta koskevia päätöksiä (vakinainen asuinvaltio).

YVPL kannattaa sitä, että perheoikeudellisia viranomaiskäytäntöjä, esimerkiksi isyyden vahvistamiskäytäntöä, pyritään yhtenäistämään.  Esimerkiksi jossakin jäsenvaltiossa isyystestistä kieltäytyminen voi jo olla peruste isyyden vahvistamiselle, toisessa maassa vasta testitulos voi antaa mahdollisuuden vahvistamiselle.  Erilaiset käytännöt mm. heikentävät lapsen oikeutta elatukseen kansainvälisissä erojen yhteydessä.

Myös käytettyjä termejä tulee yhtenäistää: mihin huoltajuus tai vanhemman vastuu eri maissa oikeuttaa ja mihin velvoittaa.  On tärkeää tietää tarkoin eri maiden käytännöt ja pyrkiä yhtenäistämään niitä pitkällä aika välillä. Nämä tiedot tulee olla helposti yleisön ja tuomioistuinten käytettävissä.

Haavoittuvassa asemassa olevat lapset

Huoltokiistaa käyvien vanhempien lapset sekä etenkin kaapatut lapset ovat haavoittuvassa asemassa.  Jos lapsi viedään ilman huoltajan suostumusta toiseen jäsenvaltioon (lapsikaappaus) tulee ryhtyä nykyistä huomattavasti nopeampiin toimiin lapsen palauttamiseksi. Lapsen palauttaminen jäsenvaltioiden kesken saattaa kestää useita kuukausia. EU:ssa on oltava oma viranomainen, joka alkaa heti selvitellä lapsikaappausepäilyjä jäsenvaltioiden välillä ja tuo asian nopeasti tuomioistuimen käsiteltäväksi elleivät vanhemmat pääse sovintoon. Myös keskitetty lapsikaappausasioita käsittelevä tuomioistuin on tarpeen.  Näin estetään nykyäänkin yleinen tapa ajaa oman kansalaisen etua ja näin pitkittää kaappaustilannetta.  EIT:n ratkaisujen saaminen kestää lapsen kannalta liian kauan.

Jäsenvaltioiden tulee toimia yhdessä estääkseen lasten kaappaukset niiden ulkopuolelle. Esimerkiksi Schengen -alueen rajoilla voi toimia yhteinen rekisteri, johon kaappausuhan alla elävät lapset voidaan merkitä ja pysäyttää passintarkastuksessa. Myös kadonneiden lasten tukipalvelunumeromahdollisuudesta, 116 000, pitää vähintäänkin tiedottaa jäsenvaltioille. Uskomme myös, että perheasioihin erikoistuneet tuomioistuimet, niin kansallisella kuin EU:nkin tasolla, voivat ennalta ehkäistä kaappauksia.

Huoltokiistojen yhteydessä on erityisesti tutkittava lapsikaappausuhka varsinkin silloin, kun toinen vanhempi ei ole EU:n jäsenvaltiosta. Lapsen oikeus säilyttää aikaisempi kotipaikka ja asuinmaa myös vanhempien erotessa on asetettava etusijalle vanhempien liikkumisvapauden sijaan.  Jäsenvaltioissa voidaan järjestää yhteinen tietoiskukampanja siitä, ettei vanhemmilla ole oikeutta viedä lapsia rajan yli ilman toisen huoltajan suostumusta. Lapsikaappaus on kriminalisoitava kaikissa jäsenvaltioissa.

Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten asema on heikko.  Suomessa lapsia sijoitetaan jopa kiihtyvällä nopeudella. Näitä lapsia oli vuonna 2008 yli 16 000, www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lapsuusjaperhe/lastensuojelu.htm.  YVPL uskoo, että lapsiperheiden palvelujen heikentäminen, etenkin lapsiperheiden kotipalvelujärjestelmän lopettaminen, sekä lastenpsykiatristen palvelujen väheneminen, ovat lisänneet lasten sijoituksia.

Lasten ja aikuisten vertaistoiminta on tehokasta henkistä kuntoutusta.  YVPL jäsenyhdistyksineen tarjoaa lähes 100 vertaisryhmää ympäri maata.  Lisäksi eronneille vanhemmille järjestetään omia noin 10 kertaa kokoontuvia eroryhmiä ja lapsille omia ryhmiä.  Suomessa lastensuojelun asiakkailla on lakisääteinen oikeus vertaisryhmään.  YVPL esittää myös pakollisen perheneuvonnan palauttamista.  Vähintäänkin vanhemmille pitää ennen huoltokiistan tuomioistuinkäsittelyä järjestää neuvottelu, jossa vanhemmille selvitetään, mitä lapsen etu tarkoittaa käytännössä ja mistä omasta oikeudesta pitäisi luopua lapsen hyväksi.

Lasten köyhyyden vähentäminen

Suomessa kahden huoltajan lapsiperheissä on vähemmän pienituloisuutta, 10 %, kuin kaikissa kotitalouksissa, 13 %. Yhden vanhemman perheiden pienituloisuus on kuitenkin keskimääräistä  yleisempää, sillä peräti 27 % näistä perheistä luokiteltiin pienituloisiksi viimeisimmän tulonjakotilaston mukaan.

Pienituloisuuden yleistymistä selittävät yhden vanhemman perheiden työttömyysasteen kasvu, perhevapaiden käytön yleistyminen ja lamavuosina tehdyt perhe-etuuksien leikkaukset sekä niiden ostoarvon heikkeneminen. (Haataja, Yksinhuoltajaäitien sosioekonominen asema ja toimeentulo, teoksessa Forssén, Haataja, Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009, VL) Professorit Katja Forssén ja Veli-Matti Ritakallio (Yksinhuoltajien moniuloitteinen köyhyys, emt) havaitsivat, että kokopäivätyö suojasi etenkin yksinhuoltajia köyhyydeltä tehokkaimmin.  Pohjoismaissa köyhyys kohdistuukin muihin yksinhuoltajiin kuin kokopäivätyössä toimiviin.  Etelä-Euroopan maissa edes kokopäivätyö ei suojaa yksinhuoltajaa köyhyydeltä. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2007 yksinhuoltajaäideistä 14,5 % oli työttöminä.  Osuus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin puolisoäitien. Etenkin alle kouluikäisten lasten yksinhuoltajaäitien ammatissa toimivien osuus on alentunut selvästi 1990-luvulta 2000 –luvulle.  Paluu työmarkkinoille hoitovapaan jälkeen näyttää olevan yhden vanhemman perheiden äideille tavallista vaikeampaa. 

Yksinhuoltajien työttömyyden kasvu johtuu myös siitä, että viime vuosikymmenen suuren laman jälkeen työmarkkinoille valmistunut sukupolvi ei ole onnistunut työllistymään pysyviin työpaikkoihin samoin kuin aikaisemmat sukupolvet.  Nyt nämä pienet ikäluokat ovat avioeroiässä.  Vähäisen työkokemuksen vuoksi myös etuudet, esimerkiksi äitiyspäiväraha, on vaatimaton eikä joka toisella ole työpaikkaa, johon palata hoitovapaan jälkeen.  Silloin jää helposti työttömäksi pitkäksi aikaa.  Työttömyys onkin pitkäaikaistunut niin, että jo 10 - 15 % työttömistä yhden vanhemman perheiden äideistä on pitkäaikaistyöttömiä, kun puolisoäitien osuus oli vain puolet tästä.

Kattava perhepolitiikka vähentää köyhyyttä.  Suomessa Kelan tutkimusosaston mukaan (2009/2) esim. lapsilisää tulisi korottaa jopa 70 %, jotta saavutettaisiin palkkojen nousu 1994-2009. (Forssén, Ritakallio).  Tulonsiirroilla elävät eivät ole hyötyneet palkkojen noususta.

Etenkin yhden vanhemman perheissä tarvitaan hoiva-apua

Yhden vanhemman perheissä on vaikeampi kuin kahden huoltajan perheissä yhdistää lastenhoito ja työelämä. Suomessa ei ole pienten koululaisten ilta- eikä yöhoitoa muutamaa kuntaa lukuun ottamatta lainkaan. Alle kouluikäisten vanhempien kohdalla vuoropäivähoito vielä mahdollistaa jopa yksinhuoltajan kolmivuorotyön, mutta lapsen tultua kouluikään joutuu moni yksinhuoltaja kouluttautumaan uuteen ammattiin tai siirtymään työttömyyskortistoon.  Kunnat tarjoavat pienille koululaisille aamu- ja iltapäivähoitoa, mutta sen maksu on kaikkein pienituloisimmille liian korkea.  Hoidolla on myös laatuongelmia.  Haasteita tuottaa myös koulujen loma-aika sekä päiväkodin kuukauden mittainen kesätauko.  Yhden vanhemman perheessä on myös vaikea järjestää lapselle esimerkiksi lääkäri- tai terapiakäyntejä virka-aikoina. 

Selvitysten mukaan yhden vanhemman perheet näyttävät saavan vähemmän hoitoapua sukulaisiltaan kuin muut perheet ja joutuvat sen vuoksi turvautumaan useammin työtovereidensa ja ystäviensä apuun. Lähes kaikki kunnat ovat lopettaneet lapsiperheiden kotipalvelun, ja ainoaksi avunlähteeksi saattaa jäädä yksittäisten järjestöjen välittämä hoitaja, jonka tuntipalkkio (n. 10 euroa) on kuitenkin monille huoltajille liian kallis.  Lisäksi tätä palvelua ei kaikilla paikkakunnilla ole.  Moni perhe joutuukin turvautumaan palkattomiin vapaisiin.

Erityisen vaikea on saada hoitoapua vammaiselle lapselle.  Yhden vanhemman perheissä on tavallista enemmän erityistarpeisia lapsia, koska näiden perheiden vanhemmilla on korkea avioeroriski. OPM:n vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan erityistarpeisten lasten aamu- ja iltapäivähoitoa on vain niukasti tarjolla. Usein huoltaja joutuu lastenhoito-ongelmien vuoksi päätymään osa-aikatyöhön, joka merkitsee perheelle pienituloisuutta.

Oman jaksamisensa vuoksi kokonaan yksin lastaan hoitavan huoltajan pitää olla oikeutettu kahteen vapaapäivään kuukaudessa.  Tällöin lapsen pitää saada ilmainen vuorohoitopaikka.

Lapsen oikeuksien tiedottaminen

Suomi allekirjoitti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 19 vuotta sitten.  Se on edelleenkin heikosti tunnettu esimerkiksi asianajajien keskuudessa.  Sopimuksen lain tasoisesta velvoittavuudesta ei juuri olla perillä.  YVPL pitää tärkeänä, että lapsille asiasta tiedotetaan päiväkotien ja koulujen teemapäivinä.  Suomen tv on lähettänyt ohjelmasarjaa tänä keväänä.


EROINFO

Kun haluat keskustella siitä kuinka lapsen elatusapu lasketaan, lapsen asuminen, huolto ja tapaamiset muualla asuvan vanhempansa kanssa järjestetään eron jälkeen, soita Eroinfoon.

EROINFOPÄIVYSTYS
ma-to 10.00-16.00, ke 10-19
 

020 774 9800

(hinta 0.085 euroa/puhelu + 0, 1669 euroa/minuutti (lankapuhelin ) (alv 24%) tai0.085 euroa/puhelu + 0.1669 euroa/minuutti (matkapuhelin) (alv 24%) 

Neuvontaa annetaan myös PERHEAIKAA.FI -sivustolla Eron ABC -chattissa maanantaisin klo 10.00 – 11.00  osoitteessa: https://www.perheaikaa.fi/live-chat/.

ODOTATKO LASTA YKSIN

Odotatko lasta yksin?
Kaipaatko tietoa ja tukea?

Aluekoordinaattori Teija Hallbäck-Vainikan tavoitat numerosta 040 541 5294 virka-aikoina.

PSYKOTERAPEUTTI KESKUSTELEE KANSSASI

Psykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti (ET),
VTM Helena Niemi keskustelee kanssasi
parittomien viikkojen maanantaisin klo 11-13
puhelin: 044 994 9822.HUOM! Kesä-, heinä ja
elokuussa kesätauko!

Oletko eroamassa -  vai tarvitsetko tukea, toimintaa tai ystäviä?

Tilaa itsellesi tai lahjaksi ystävällesi hauska muki!

YVPL:n mukin hinta on 10 euroa/kpl
+ mahdolliset lähetyskulut.
Liiton toimistoista tai tapahtumista, kuten liittokokouksesta,
voit ostaa mukin ilman lähetyskuluja.
Tilaukset: Itä-Suomen aluekoordinaattori puh. 0400 441 708

Tilaa nyt muuttuva perhe

Tukea vanhemmuuteen, jaettuja iloja, neuvoja selviytymiseen, tietoa oikeuksista.

Vuositilaus 25 €, jäsenille maksuton.
Tilaukset:
Lähetä Avaa sähköposti-ikkunansähköpostia
tai 040 774 9660.

Deadlinet 2018: 30.1. (HUOM! lehdessä oli virheellisesti 30.2.!), 24.4.,  21.8. ja 20.11.