Mitä liitto on saanut aikaan?

Liitto on parantanut lapsen elatusjärjestelmää

Liiton tärkein tehtävä on puolustaa yhden vanhemman perheiden lasten oikeuksia.  Liitto vaati lapsen elatusapujärjestelmän uudistamista ja osallistui jo 1970-luvulla sen uudistustyöhön.  Liitto esti elatustuen leikkaukset 1990-luvun lamavuosina.  Ulosottolain uudistuksen yhteydessä säädettiin liiton ajama elatusavun viivästyskorko. Uuden elatustukilain sanamuotoa tarkennettiin, niin ettei isyyden selvittämisen kieltämisen enää virheellisesti tulkittu poistavan lapsen elatustukioikeutta. 

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2007 Lapsen elatusavun suuruuden arviointikriteeristön.  Tämän laskurin ensimmäiset luonnokset oli laadittu Yhden Vanhemman Perheiden Liitossa 2000-luvun alussa.   

Liitto ajoi lapsen yhteishuoltoa

Liitto vaati myös mahdollisuutta eron jälkeiseen lapsen yhteishuoltoon. Se tuli mahdolliseksi vuonna 1984 voimaan astuneen Lapsenhuolto- ja tapaamislain myötä.

Lapsen etu tuomioistuinkäytäntöihin

Liitto on vaatinut myös lapsen asioiden tuomioistuinkäsittelyn muuttamista lapsiystävällisemmäksi, mm. lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijan saamista käräjätuomarin työpariksi.  Vetoomusten ja lausuntojen lisäksi liitto oli järjestänyt aiheesta seminaareja sekä antanut lausuntoja medialle.  Asia lähti etenemään, kun vuonna 2010 oikeusministeri Tuija Brax käynnisti Lapsiystävällisen tuomioistuinkokeilua valmistelevan työryhmän, jossa myös liitto oli edustettuna.  Kokeilu käynnistyi vuoden 2011 alussa.  Jo samana vuonna havaittiin uuden menettelyn myönteiset vaikutukset. Tuomioistuinpäätösten ja sosiaalitoimen olosuhdeselvitysten tarve väheni huomattavasti, koska vanhemmat sitoutuivat lain ja perheneuvonnan asiantuntijoiden yhteistoimin tuottamiin tuomioistuinsopimuksiin. 

Yksinhuoltajien oikeus työhön ja toimeentuloon

Yhden vanhemman perheiden köyhyyden laajeneminen tapahtui nopeasti 2000-luvun aikana yksinhuoltajien työttömyyden yleistymisen myötä .  Liitto nosti asiaa ahkerasti keskustelunaiheeksi köyhyyttä vastustavissa työryhmissä, mediassa, lausunnoissa sekä vetoomuksissa.  Samoin liitto nosti esille lapsiperheiden kotipalvelun palauttamisen tarpeen.  Liitto sai kummankin asian taakse muita lastensuojelujärjestöjä, poliittisia puolueita, Lapsi- ja nuorisopoliittisen kehitysohjelman Lanuken ja lopulta vuonna 2011 hallitusohjelman kirjaukset. Lapsiperheiden kotipalvelu määriteltiin uudessa Sosiaalihuoltolaissa subjektiiviiseksi oikeudeksi vuoden 2015 alusta lähtien.

 

 

Lastensuojelun valtionosuuskertoimen muuttaminen ennaltaehkäiseviä toimia huomioivammaksi

YVPL luovutti vetoomuksen selvitysmies Arno Miettiselle joulukuussa 2012 lastensuojelun valtionavun muuttamiseksi ennaltaehkäiseviä toimia suosivaksi. Kerroin on huomioinut vain kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän vuoden viimeisenä päivänä.   Vetoomuksemme toimitettiin edelleen THL:n suunnittelijoille.  He miettivät uutta kerroinmallia, joka perustuisi lastensuojelusuunnitelmissa kirjattuihin ennaltaehkäiseviin toimiin, joita lapsen sosiaalityöntekijä arvioi lapsen ja perheen tarvitsevan.

Alkuperäinen pelkästään sijoituksiin perustuva kerroin poistetaan.  Uusi perustuu kunnan ikärakenteeseen. 

 

Liiton kärkiteemat näkyivät hallitusohjelmassa 2011-2015

Hallitusohjelma lupasi ja hallitus panosti 5 miljoonaa lisäeuroa yksinhuoltajien toimeentulotukeen. Tämä oli noin 166 euroa toimeentulotukea saavaa yh-perhettä kohden. Lisäksi lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen ja kehittäminen, erosovittelun kehittäminen sekä lastensuojelun laitosvaltaisuuden purkaminen mainittiin.  Perhevapaajärjestelmää päätettiin kehittää niin, että isien kiintiöitä lisätään ja kustannusten jakoa nais- ja miesalojen kesken mietitään. 

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen oli yksi hallituksen kolmesta painopistealueesta. Hallitus päätti käynnistää poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpide-ohjelman.

Työn ja perheen yhteensovittaminen

Työttömyyden vähentämiseksi päätettiin käynnistää toimia, joista yksi oli työn ja perheen yhteensovittaminen.  Lapsiperheiden kotipalvelua päätettiin lisätä ja kehittää. Päivähoito päätettiin säilyttää subjektiivisena oikeutena ja maksuttomana pienituloisille perheille. Erityisesti päätettiin huomioida yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Päätettiin lisätä aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1–2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville.

Opiskelu

Hallitus päätti tarkastella perheellisten opiskelijoiden asemaa.

Lastensuojelu

Lastensuojelun laitosvaltaisuutta päätettiin lähteä purkamaan  

Lapsiperheiden eropalvelut

Erosovittelua päätettiin kehittää.

Harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta päätettiin kiinnittää erityistä huomiota.

Työttömyysturva ja työelämä

 Päätettiin toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatukea päätettiin korottaa 100 eurolla kuukaudessa 1.1.2012 alkaen.

Työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi päätettiin etsiä keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysasteen nosto. Päätettiin vähentää edelleen toimeentuloturva-etuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa. Varmistetaan työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus. Päätettiin selvittää mahdollisuudet luopua puolison tulojen tarveharkinnasta työmarkkinatuessa.

 Selvityshankkeessa tarkastelun kohteena olivat määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden vaikutukset työntekijöiden asemaan, työelämän laatuun ja työuriin, työaika-pankkijärjestelmän käytön periaatteet ja edellytykset sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien lomajaksot.

Toimeentulotuki 

Toimeentulotuen perusosaa päätettiin korottaa 6 prosentilla 1.1.2012 alkaen. Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen kohdennetaan 5 milj. euroa.

Harkinnanvaraista toimeentulotukea päätettiin kehittää ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä. Toimeentulotukiohjeita päätettiin tarkentaa ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Perhesosiaalityötä päätettiin lisätä.

 Asumistuki

Yleistä asumistukea päätettiin parantaa. Perusomavastuu päätettiin tarkistaa alkamaan korotetun työmarkkinatuen määrästä. Omavastuita päätettiin alentaa 8 prosenttia ja hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja korottaa 50 eurolla kuukaudessa.

Sukupuolten tasa-arvo

Molemmilla sukupuolilla tulee olla yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet. Samanpalkkaisuusohjelmaa päätettiin jatkaa tavoitteena naisten ja miesten palkkaeron kaventaminen enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tarvittavien toimenpiteiden täsmentämiseksi päätettiin käynnistää kaksi laaja-alaista tutkimushanketta. Näistä ensimmäisessä selvitetään työelämän rakennemuutosten ja muuttuvien työelämätarpeiden vaikutuksia molempien sukupuolten työllisyyteen, työmarkkina-asemaan, työmarkkinoille kiinnittymiseen, urakehitykseen, työssä jatkamiseen ja hoito-vastuun jakaantumiseen. Perhevapaajärjestelmää päätettiin kehittää niin, että isien kiintiöitä lisätään ja kustannusten jakoa nais- ja miesalojen kesken mietitään. 

Päätettiin kehittää keinoja ehkäistä lähisuhde- ja perheväkivaltaa eri hallinnonalojen yhteistyönä tavoitteena vähentää kärsimystä sekä väkivallasta aiheutuvia kustannuksia uhreille, työnantajille ja kunnille. Päätettiin kehittää palveluja lähisuhde- ja perheväkivallan uhreille. Päätettiin jatkaa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen tähtäävän ohjelman toimeenpanoa.

 

Lapsiperheiden kotipalvelu subjektiiviseksi oikeudeksi 1.1.2015

 

YVPL on tuonut esiin jo 1990-luvun lopulta alkaen, ettei SHL mukaista lapsiperheiden kotipalvelua ole käytännössä ollut saatavilla.  Vielä 1990-luvun alussa vajaa 10 % perheistä sai kotiapua ja 2010-luvulla enää 1,5 %. Tilanne on haitannut etenkin yhden vanhemman perheitä. Asia saatiin esiin SOSTE:n EAPN-Finin Lapsen köyhyys -työryhmässä, muutaman perhejärjestön  ja yhden poliittisen puoleen kuntavaaliteemaksi vuonna 2008 ja 2012.   Se on ollut mukana lukuisissa liiton lausunnoissa ja vetoomuksissa usean vuoden ajan.  YVPL lobbasi aihetta myös  vuosien 2011-2015 hallitusohjelmaan, jonne se saatiin.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvitti yksittäisen perheen kantelun perusteella avun saatavuutta 2010.  Etelä-Suomen kunnista 55 % joutui tehotarkkailuun. YVPL järjesti aiheesta seminaarin vuonna 2012.   Liiton aloitteesta lapsiperheiden kotipalvelu saatiin myös Kuluttajaparlamentin aiheeksi vuonna 2013.  Tuolloin noin 30 kansalaisjärjestöä äänesti lapsiperheiden kotipalvelun palauttamisen puolesta.

1.1. 2015  voimaan astuneessa SHL:ssa kotipalvelu muuttui subjektiiviseksi oikeudeksi. Uuden Sosiaalihuoltolain 19 §  (säädös 1301/2014) mukaan kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella henkilöille, jotka tarvitsevat apua itsensä tai lapsensa hoitoon ja huolenpitoon.  Erityisellä perhesyyllä tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien eroa, perheenjäsenen kuolemaa tai  sairastumista tai kaksoslasten syntymää.

YVPL nosti myös valiokuntakeskusteluun hallituksen esityksessä olleen kohdan, jonka mukaan itse aiheutettu uupumus ei olisi palvelun saannin peruste. Liiton toiminnanjohtajaa haasteltiin aiheesta Helsingin Uutisiin.  Uutisen lööppi aiheutti massiivisen palautevyöryn sosiaali- ja terveysministeriöön ja eduskunnan valiokunnan jäsenille.

 

SHL:n lopullinen lakipykälä:

19 §

Kotipalvelu

Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista.

Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden vuoksi.

 

 

 

1.1.2015 voimaan astunut Yhden vertaisuuslaki kieltää syrjinnän perhesuhteiden perusteella

 

YVPL esitti lausunnossaan, että Yhdenvertaisuuslaki kieltäisi syrjinnän perhemuodon perusteella.  Yhden vanhemman perheet  ovat joutuneet kohtamaan tällaista syrjintää  kautta aikojen. 

 

Uuteen lakiin on nyt otettu syrjimiskielto perhesuhteiden perusteella.Perhesuhteilla tarkoitetaan juuri perhestatusta eli sitä, onko henkilö naimisissa, naimaton, rekisteröidyssä parisuhteessa, avoliitossa, eronnut vai leski.  Muita Laissa tarkoitettuja kiellettyjä syrjintäperusteita ovat:  ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet ja terveydentila

 

 

 

YVPL:n saamat kirjaukset hallitusohjelmaan 2015-2019

1) Kohdennetaan määrärahoja lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. 

2) Vahvistetaan eropalveluita. 

3) Tehdään lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädännön uudistus.

 

 

 

 

 

Liitto sai eron ensiapupisteet sekä järjestöjen vertaisryhmät Lapsi- ja perhepalvelujen uudistusohjelman eropalvelujen kehittämisohjelmaan vuonna 2016

Liitto oli edustettuna hallituksen kärkihankkeen valtakunnallisen Eropalvelujen kehittämistyöryhmässä, sekä toimeenpanevissa työryhmissä Pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Seinäjoella.  Liitto ajoi eron ensiapupisteiden järjestämistä tulevien maakuntien perhekeskuksiin. Liiton mukaan eron ensiapupisteiden tulee olla tunnettuja niin vanhempien kuin ammattilaisten keskuudessa, jotta vanhemmat löytävät ammattilaisten ohjattavaksi jo mahdollisimman varhain.  Nykyisen palvelut ovat pirstaloituneina, eivätkä vanhemmat löydä niihin eikä kaikki ammattilaisetkaan osaa ohjata vanhempia oikeaan paikkaan. Liitto pitää myös tärkeänä, että lakimiehet (esimerkiksi kuntien oikeusavustajat tai lastenvalvojat) sekä perheneuvojat ohjaavat yhdessä vanhempia. Mukana tulisi olla myös esimerkiksi järjestöjen kouluttama kokemusasiantuntija.  Hänen selviytymistarinansa on toivon antaja ja lisäksi hän toimii tulkkina vanhemman ja ammattilaisten välillä. Ensiapupisteet saatiin mukaan valtakunnallisen ohjelmaan, tosin ilman mainintaa ammattilaisten yhtäaikaisesta työskentelystä. Poikkihallinnollisen työskentelyn edistäminen on kuitenkin koko hankkeen yksi perustavoitteista.

Liiton mukaan tärkeä osa eropalvelujen uudistusta on myös se, että eropalvelujen ammattilaiset ohjaavat eronneita vanhempia ja lapsia alueen järjestöjen ja seurakuntien vertaistukiryhmiin sitten kun viralliset asiat, kuten lasta koskevat sopimukset, ovat valmistuneet. Tämä saatiin myös valtakunnalliseen ohjelmaan.

Ensi- ja turvakotien liitto ry on yhdessä eroasiantuntijoiden kanssa luonut apuaeroon.fi -sivuston, jossa kaikki julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin eropalvelut on koottu paikkakunnittain.  Liitto on mukana eroasiantuntijatoiminnassa ja päivittänyt apuaeroon.fi -sivustolle omat palvelunsa. 

 

Liitto sai asiantuntija-avustajan käytön laajentamisen huoltokiistojen tuomioistuinkäsittelyihin sekä päätöksen teossa on huomioitava lapsen oikeus väkivallattomaan kasvatukseen Lapsen huolto- ja tapaamislakiesitykseen 2017

Liitto sai lakiesitykseen maininnan, että tuomioistuimet voivat käyttää lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijaa myös lapsen huollon ja tapaamisasian tuomioistuinkäsittelyssä tuomioistuinsovittelun ohella.  Asiantuntija-avustajan käyttö on vanhemmille maksutonta.  Valitettavasti käyttö rajoittuu vain lapsen kuulemiseen, kun liitto ajoi mahdollisuutta kaikkiin lapsen huolto- ja tapaamiskiistojen tuomioistuinkäsittelyihin.

Liitto käynnisti lain 10 §:n uudistamisen siten, että päätöstä tehdessään käräjätuomarin tulee huomioida paitsi lapsen oikeus tavata toista vanhempaansa myös se, ettei lapsi tule pahoinpidellyksi eikä joudu näkemään toisen vanhempansa pahoinpitelyä. Oikeusministeriö työryhmä kirjoitti lakiesityksen pykälän vielä tätä huomattavasti laajemmaksi eli käräjätuomarin tulee huomioida koko §1 toteutuminen. Siinä määritellään lasten hoitaminen huomattavasti nykyistä lakia yksityiskohtaisemmin.  Vanhemmat eivät saa itse käyttää väkivaltaa lasta kasvatatessaan ja lisäksi heidän on varmistettava ettei kukaan muukaan pahoinpitele lasta.